Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Niemen patteristo ja talvisodan ihme

Niemen patteristo oli legenda jo talvisodassa. Se sijoittui Taipaleenjoelle Kirvesmäkeen, jossa se ampui lähes tauoitta estäen siten vihollisen etenemisen. Patteristo koottiin Jämsän alueen nuorista miehistä, jotka saivat kutsun ylimääräisiin kertausharjoituksiin lokakuussa 1939. Patteriston kuljetus- ja patteristonupseerina toimi jyväskyläläinen Eero Fredrikson , joka kutsuttiin sotilastehtäviin 10. lokakuuta 1939. – Isäni oli viettämässä Jyväshovissa kaverinsa syntymäpäiviä, kun tuli välitön käsky astua palvelukseen. Hänhän oli suojeluskuntalainen, ja siksi everstiluutnantti Sarparanta antoi joukon kokoamisen isälleni, kertoo Fredriksonin poika Timo Fredrikson . Synttärikekkerit loppuivat siihen paikkaan. Fredriksonin tullessa paikalle lotat olivat jo kirjoittamassa palvelukseenastumismääräyksiä. Nimismiehille ympäri maakuntaa soitettiin, jotta he tulisivat yötä myöten hakemaan määräykset jaettaviksi omien alueidensa reserviläisille. Aamun valjettua alkoi saapua porukkaa Jyväskylään eri puolilta maakuntaa. Myös Jämsän pojat lähtivät kohti tuntematonta. Reissu voi kestää kauan Kesä oli ollut kuuma. Vielä lokakuun alku oli kesäinen, joten nuoret miehet lähtivät kertausharjoituksiin kevyellä vaatetuksella. Kun kenttätykistörykmentti 7:n ja sen 2. patteriston komentaja Aarne Niemi näki varusteet, hän päätti lähettää suojeluskuntalaiset vielä takaisin kotiin. Komentajalla nimittäin tuntui olevan vahva aavistus, että reissu voi vierähtää talven puolelle. – Suojeluskuntalaisilla oli hyvät sarkapuvut kotona. Siksi Niemi varasi linja-auton henkilökohtaisella vastuullaan ja lähetti pojat takaisin Jämsään hakemaan lämpimät vaatteet mukaansa. Kaikki eivät olleet suojeluskuntalaisia. He saivat valtion varusteet. Myöhemmin syksyllä, kun kovat pakkaset alkoivat, alettiin puhua "malli cajanderista", mikä kuvasi Suomen armeijan heikkoa varustetasoa. Joillekin sotilaille kun annettiin vain kivääri käteen ja kokardi hattuun. Muu varustus oli kotikutoista. Reppujakaan ei ollut, eikä leipälaukkuja. Mutta Fredriksoneilla oli Jyväskylässä lakkitehdas. – Tehtaan linjasto laitettiin ompelemaan reppuja. Isäni kiersi Jyväskylän kangaskaupoista haalimassa kaikki tarkoitukseen sopivat kankaat, Timo Fredrikson kertoo. Niemi oli reilu komentaja Aarne Niemi oli jämsäläisille ennestään tuttu, sillä hän oli toiminut aiemmin Jämsän suojeluskunnan päällikkönä. Ikää miehellä oli talvisodan syttyessä 28 vuotta, mutta suurin osa hänen alaisistaan oli melkein kymmenen vuotta nuorempia. Niemeen luotettiin. Häntä pidettiin reiluna komentajana. Kun samaan porukkaan saatiin oman pitäjän pojat, syntyi vankka sotaveljeys. Niemen johdolla syntyi jämsäläisten ikioma talvisodan henki, joka jatkui myöhemmin jatkosodassa ja vielä kauan sen jälkeenkin. Lokakuun 13. päivä porukka lastattiin Jyväskylässä juniin. Määränpää oli Sakkola. Sama matka oli edessään hevosilla, jotka oli koottu taloista ympäri Keski-Suomea. Sota ei alkanut heti, mutta siihen alettiin varustautua. Miehet kaivoivat juoksuhautoja ja rakensivat korsuja. Kun sota sitten syttyi 30. marraskuuta, Niemen patteristo asettui Kirvesmäkeen, Taipaleenjoen niemekkeeseen. Timo Fredrikson kertoo, että patteriston yksi merkkiteko oli Suvannon ylihyökkäyksen torjunta. – Joku keksi ampua haulia täynnä olevia kranaatteja eli shrapnelleja viistosti jään pintaan. Siitä ne pomppasivat kuin pallo ja haulit purkautuivat vihollisen syliin. Sota isoin kirjaimin Talvisodan aikana Niemen patteristosta kaatui 42 jämsäläistä, 11 jämsänkoskelaista ja 14 koskenpääläistä. Sodan aikana muona oli kehnoa, varusteet puutteelliset ja ammuksiakin tehtiin kotikutoisesti polttopulloihin. Sotahistoriaa tutkinut Timo Fredrikson sanoo, että talvisota oli kuitenkin sota isoilla kirjaimilla. – Taistelijat olivat nuoria miehiä, ja he taistelivat täysillä, hän perustelee. Sotien jälkeen Aarne Niemi toimi Jämsänkoskella pankinjohtajana, josta muutti eläkevuosikseen Helsinkiin. Niemen patteristoon kuuluneet veteraanit kokoontuivat aktiivisesti niin kauan kuin jaksoivat. Vuonna 1994 he pystyttivät Jämsään Rauhan puistoon muistomerkin. Niemen patteriston muistomerkissä on teksti: Mitä vaati vapaus maan, se hintaa kysymättä maksettiin.