Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

120-vuotiaan Jämsän Työväenyhdistyksen tarina tallennettiin kuvakirjaan – "Kyse on ollut isoista asioista"

– Siitä lähtien, kun Jämsän Työväenyhdistyksen satavuotishistoria ilmestyi, olen elättänyt ajatusta erillisestä kuvakirjasta, sanoo Leo Salminen . Nyt unelmasta on tullut totta. Sunnuntaina julkaistiin kuvakirja Jämsän Työväenyhdistys 120 vuotta . Kaveriksi kirjan tekoon Salminen sai naapurinsa Aulis Ilmosen . –  Pertti Gylldénin kirjoittamaan historiateokseen mahtui aikanaan vain 50 kuvaa. Nyt on mukana sellaisiakin kuvia, joita ei ole aiemmin julkaistu. Kaikkiaan kuvakirjassa on 220 otosta. Mukana ovat kaikki kuvat, jotka työväenyhdistyksen arkistosta löytyivät. Vanhin kuva esittää nuorta urheilijaa Emil Lehtosta , joka oli olympiapainija Kyösti Lehtosen isä. Tuorein kuva on otettu puolestaan tänä keväänä. Näin lukija voi tehdä kirjaa selaten visuaalisen aikamatkan jämsäläisen työväenliikkeen historiaan. Yhtä vanha kuin puolue Jämsän Työväenyhdistys on Suomen vanhimpia. Se perustettiin samana vuonna kuin Suomen Sosialidemokraattinen puolue. –  Lisäksi alkuaikojen yhdistysaktiivit pitivät arkistoja yllä aivan esimerkillisesti. Kuvien takaa on löytynyt henkilötiedot ja päivämäärät, mikä on helpottanut työtämme suuresti, sanoo Leo Salminen. Naisten rooli yhdistyksessä on ollut merkittävä. – Jos nostan yhden henkilön ylitse muiden toimijoiden, hän on ehdottomasti Tyyne Aalto , sanoo Aulis Ilmonen. Tyyne Aalto menetti sisällissodan melskeisiin sulhasensa. Sen jälkeen hän omistautui kokonaan yhdistystoiminnalle ylenkatsomatta mitään tehtävää siivouksesta arkistojen hoitoon. Leo Salminen mielestä yksi esimerkillisimpiä yhdistyksen jäseniä on ollut Valfrid Eskola . – Sain itsekin tutustua häneen nuorena poikana. Monipuolista toimintaa Kuvien kautta avautuu näkymä myös paikalliseen kulttuurihistoriaan. Yhdistyksen helmoissa toimi soittokuntaa, urheiluseuraa, elokuvateatteri ja paljon muuta. Nuorisotoiminta oli niinikään aktiivista. Vielä 1970-luvulla Nuoret Kotkat keräsi nuoria mukaan runsain mitoin. Työväenyhdistyksen teatteriryhmääkään ei sovi unohtaa. – Alkuaikoina viiden vuoden aikana nähtiin peräti 14 ensi-iltaa, kertoo Salminen. Työväentaloja on yhdistyksen historiassa ollut kolme. Ensimmäinen valmistui 1906, mutta sen kohtaloksi koitui ensin myynti ja sitten tulipalo. Sen jälkeen yhdistys rakensi uuden ja komean puutalon, jota ei tänä päivänä saisi purkaakaan. Mutta 1970-luvulla se moukaroitiin alas, kuten monet muutkin Jämsän katukuvaa kaunistaneet talot. Vanhan talon tilalle nousi moderni liiketalo 1978, jonka alakerrassa eli Ahjonsalissa yhdistys tätä nykyä kokoontuu. Yhdessä on menty eteenpäin Paasio , Halonen , Ahtisaari . Kuvamatka kertoo senkin, kuinka oman aikansa johtavat demaripoliitikot ovat vierailleet Jämsässä. Puolueen julkkisten käynnit ovat luoneet henkeä myös paikalliseen toimintaan. Aulis Ilmonen selaa mietteissään uunituoretta kirjaa. Sivuilta huokuu vahva yhteisöllisyys ja yhdessä eteenpäin meno. Yhdistyksen aikamatkaan on sisältynyt sotia, luokkayhteiskunnan kärjistymistä, hyvinvointivaltion rakentamista ja paljon muuta. – Ne ovat olleet isoja asioita, pohtii Ilmonen. Hieman surullisena hän toteaa, että nykyisin maailma on toisennäköinen. – Ei nykyihminen näitä sisältöjä välttämättä ymmärrä. Mutta toivon, että kuvien kautta lukija saisi käsityksen, kuinka vahva yhteishenki ihmisillä on ollut. Kuvakirjasta on otettu aluksi muutaman kymmenen kappaleen painos. – Mutta kun tilauksia tulee, saamme nopeasti kirjoja lisää, lupaavat kirjan tekijät.