Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Kaipola oli aikoinaan Euroopan suurin

Kaipolan tehtaan sulkeminen on järkyttävä, mutta ei odottamaton uutinen. Kaipola kuului paperiyhtiö UPM:n parhaisiin tehtaisiin vielä vuoteen 2007, jolloin markkinoille tuli Applen taulutietokone iPad. Siitä alkoi kehitys, jollaista kukaan ei osannut edes kuvitella. Paperilehtien levikki laski dramaattisesti, kun maailma siirtyi älypuhelimiin ja digiaikaan. Jos ennen näki herrasmiehen kävelemässä sanomalehti kainalossa, nyt julkisilla paikoilla kulkijalla on käsissään älypuhelin. Paluuta menneeseen ei ole. Digiaikaa seuraa aina jokin muu aika, mutta se ei paperinen. Läheisen Jämsänkosken paperitehtaan pelastus on se, että Jämsänkoski siirtyi hyvissä ajoin tarrapaperiin, jolla on juuri nyt menekkiä. Paperiteollisuus ei siten kuole Jämsänjokiseudulla. Kaipolaan osunut isku oli kova, sillä aikanaan Euroopan suurin paperitehdas on ainoa sanomalehtipaperia valmistava tehdas Suomessa. Henkilökuntaa on noin viisisataa. Kaiken kaihon ja murheen keskellä on hyvä muistaa, että Kaipola on antanut tuhansille työtä, leivän ja asunnon. Kaipolan Vireen urheilijat ovat hankkineet Suomeen kolme maailmanmestaruutta ja 147 SM-tason mitalia. Kuuluisin urheilija on Jouko Kuha , joka juoksi 3000 metrin esteissä Tukholmassa heinäkuussa 1968 maailmanennätyksen 8,24,2. Kaipolan tehtaalla on jännittävä historia. Se alkoi, kun kenraali Rudolf Walden muodosti 1920 Björnbergin suvun kanssa Myllykosken, Simpeleen ja Jämsänkosken tehtaista Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n. Oy Walkiakoski Ab liitettiin Yhtyneisiin 1934. Yhtyneiden toimitusjohtaja Juuso Walden ja hallituksen puheenjohtaja C. G. Björn­berg riitaantuivat 50-luvun alussa yhtiön linjasta. Walden halusi remontoida tehtaat ja rakentaa työväelle asuntoja. Björnberg puolusti osakkaiden etuja. KOP oli Waldenin pankki, ja Pohjoismaiden Yhdyspankki Björnbergien. Vastakkain olivat suomalainen pääoma ja suomenruotsalainen teollisuus. Yhtiö jaettiin 1951 siten, että Walden sai Valkeakosken, Jämsänkosken ja Simpeleen tehtaat, Björnberg modernin Myllykosken. Juuso Walden ei jäänyt kenraalin poikana makaamaan tuleen, vaan rakensi puolisalaa Euroopan suurimman paperitehtaan keskelle korpea Kaipolaan Päijänteen rannalle. Yhtyneet ei selvinnyt Waldenin aikana Kaipolan aiheuttamista veloista, mutta ilman Waldenin huimapäisyyttä ja voimaa tuskin olisi syntynyt nykyistä suuryhtiötä UPM:ää. Yhtyneet Paperitehtaat ja Kymi-Kymmene yhdistettiin 1996 UPM:ksi. Ympyrä sulkeutui, kun UPM osti 2010 Björnbergien Myllykosken ja laittoi portit kiinni melkein heti. Myllykosken perinnettä jäi jatkamaan vain Myllykosken Pallo.