Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Diagnoosina ihminen

Tällä viikolla vietetään Mielenterveysviikkoa teemalla "Diagnoosina ihminen". Mielenterveyden keskusliitto muistuttaa meitä olemaan lyömättä leimaa kanssaihmisiimme. Teema muistuttaa, että ihminen ei ole yhtä kuin sairaus, vaan hänellä on sairaus. Vuosittain 1,5 prosenttia suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön, ja joka viides suomalainen sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä. Jopa joka viides suomalainen kokee elämänsä varrella ainakin yhden vakavan masennusjakson. Voi siis sanoa, että mielenterveysongelmat koskettavat jollain tasolla meitä kaikkia - jos ei omakohtaisesti, niin perhekunnassa, ystäväpiirissä tai työpaikalla. Mielenterveysseuran mukaan Suomessa joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveyden häiriö. Masentuneiden vanhempien lapsista jopa 60 prosenttia sairastuu itse masennukseen tai johonkin muuhun mielenterveyden häiriöön. Jos lapsuuden kotiolot ovat henkisesti haastavat, lapsen pitää ponnistaa kovemmin, että pääsee edes samalle viivalle kuin muut. Yleisyydestä huolimatta mielenterveyden ongelmista ei edelleenkään puhuta yhtä avoimesti kuin edellisviikon kurkkukivusta tai murtuneesta nilkasta. Tiistaina julkaistun vuoden 2019 mielenterveysbarometrin mukaan puolet mielenterveysongelmia sairastaneista kokee joutuneensa leimatuksi mielenterveyden häiriönsä vuoksi. Kolmasosa sairastuneista kokee toisten ihmisten välttelevän heidän seuraansa. Kokemus ei ole ihme, sillä samaisen kyselyn mukaan joka viides suomalainen ei haluaisi mielenterveysongelmista kärsivää naapurikseen. Ihmisen on vaikea ymmärtää sitä, mitä ei voi nähdä tai mitata. Suomalaiset hyveet, hiljaisuus ja sisukkuus, eivät sinänsä auta leiman poistamisessa. Liian pitkään on ajateltu, että esimerkiksi masennus olisi vain mielen heikkoutta. Tai että mielenterveysongelmat paranevat vain sillä, että lähtee reippaasti lenkille. No, eivät parane. Hoidossakin olisi tehostettavaa. Väestöliiton mukaan esimerkiksi kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin saamisessa voi kestää jopa kahdeksan vuotta. Se on inhimillisesti katsottuna ihan liian pitkä aika odottaa oikeaa lääkitystä. Jos tästä viikosta pitää jotain muistaa, niin painetaan mieleen edes tämä: mielen sairauksia ei voi valita. Suhtautumisen sairastumiseen voi.