Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Virkeä kylä virran varrelta pitää huolta läheisistään – Päijälässä on saatu paljon iloa hankerahasta ja lisää on tulossa

Päijälä, tuo Kuhmoisten länsipuolen kylä, joka on muodoltaan kuin tikanpää. Suurin osa kylästä kuuluu Kuhmoisille, mutta vanhan koulupiirin mukaan katsottuna alueeseen voidaan laskea osia Jämsästä, Orivedestä ja Kangasalasta. Aivan kylän keskustassa on Leppäkosken ylittävä silta. Siltaa pitkin kulkee kesäisin MM-rallikuskit, mutta se yhdistää myös neljä eri tietä. Päijälää kutsuttiinkin aiemmin Leppäkoskeksi, mutta nimi jouduttiin vaihtamaan, kun postinumeromuutos antoi Leppäkoski-nimen Janakkalan kunnassa sijaitsevalle kylälle. Parhaimpana aikana Päijälässä oli viitisensataa vakiasukasta. Sittemmin määrä on tippunut alle sataan, mutta viimeisten vuosien aikana kylä on saanut paluumuuttajia. Puolentuhatta vapaa-ajan asuntoa varmistavat, että kylässä riittää elämää. Paikalliset ovat kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että Päijälä on paljon muuta kuin kesäparatiisi. Päijälässä on hyödynnetty hankerahaa Elinvoimainen Päijälä -hanke käynnistettiin kylässä nelisen vuotta sitten. Kyläaktiivit Leena Bragge ja Hannu Lahtinen laskevat, että vuoden 2010 jälkeen kylässä on talkoiltu 10 eri kohteen parissa, joihin on saatu rahaa EU:n maaseuturahastosta. Monet hankkeista on Päijälän kyläyhdistysvetoisia, mutta myös Päijälän Kristillinen yhdistys, Päijälän Seudun metsästysseura ja urheiluseura Mäkimaan Muhku ovat tiiviisti mukana kehittämässä aluetta. Viimeisin maaseuturahaston Leader-tuki tuli muutama päivä sitten, kun Luonnossa liikkuen Päijälässä -hanke sai 29 640 euroa muun muassa melontareitin ja luontopolun tekemiseen ja niiden markkinointiin. – Me yritämme tehdä jotain, koska kukaan ei pidä kylää elossa meidän puolestamme, Lahtinen toteaa. Yhteensä Päijälässä on käytetty hankerahaa kymmeniä tuhansia euroja. Yleensä hankkeissa julkisen rahoituksen osuus pyörii 80 prosentin tuntumassa, joten yhdistyksillä pitää olla myös omia varoja ja paljon innokasta talkoovoimaa. Päijälässä rallin MM-sarjan pikataipaleen hoitamisesta saatava lisätulo on yksi niistä lähteistä, jotka kartuttavat yhdistyksen omaa tiliä ja mahdollistavat hankkeiden toteuttamisen. – Kun näistä meneillään olevista kolmesta hankkeesta selvitään, niin uutta on tulossa. Kyllä me tällä toiminnalla haastamme itseämme. Maisemareitti melojille ja luontopolku kävelijöille Noin 20 kilometrin pituisen Pitkäveden melontareitin alkupää Rasista Kuoksenjärven niemenkärjessä sijaitsevalle laavulle valmistuu laitureineen kevään aikana. Reitin loppupätkä on tukkoisempaa, mutta Lahtisen mukaan reitillä on näkynyt melojia siitä huolimatta. Luontopolkukin on jo olemassa suunnitelmissa, mutta jonkun pitäisi käydä tallomassa se kuntoon. – Ei nämä synny yhdessä illassa. Luontopolullekin tulee pitkospuita ja laavu. Niiden tekeminen on hidasta, Lahtinen sanoo. Vesistöillä on merkityksensä Päijälän kauneudessa. Kylän alueelta voi laskea jopa 50 järveä ja lampea. – Onhan tämä elämisen arvoinen paikka, kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Bragge hymyilee. Bragge on itse syntyjään Päijälästä, mutta nykyisin hänen kirjansa ovat Nokialla. Siellä hän käy tosin tällä hetkellä lähinnä varmistamassa, että kukat pysyvät hengissä. – Mietin koko ajan, että milloin muutan tänne taas vakituisesti. Turvallista asumista kaikille Braggen vastuulla on parhaillaan työn alla oleva turvallisuussuunnitelma. Vajaan 30 000 euron hankkeen tarkoituksena on varmistaa, että asukkaat tietävät, mistä saa apua, jos jotain tapahtuu. Alueen 550 kiinteistöön jaetaan sijaintitietolomake koordinaatteineen ja laminoitu A4-tuloste, josta löytyy jokaiselle tärkeitä palvelunumeroita poliisista lääkäreihin kolmen kunnan alueelta. Myrsky kummit -ajatus on kasata porukka, joka käy varmistamassa taloissa, että kaikki on hyvin, jos esimerkiksi tykkylumi katkoo sähköt. – Me emme ajattele täällä, että viimeinen sammuttaa valot. Siihen maaseudun kehittämisraha on ollut ratkaisu, Lahtinen sanoo. Päijälän kylätalona toimivalle Pirtille ja kristillisen yhdistyksen Rukoushuoneelle on myös hankittu aggregaatit, että lämpöä löytyy tarvittaessa. Pirtillä toimii myös kirjasto – vapaaehtoisvoimin tietenkin. – Kirjastolla on iso merkitys. Kahvia meillä tarjotaan aina. Virran varrelta -kylälehti kertoo neljä kertaa vuodessa paikalliset tarinat ja uutiset. – Se jaetaan jokaiseen postilaatikkoon, mutta postin kautta lehteä lähetetään reilu 100 kappaletta, Lahtinen kertoo. Kristillisen yhdistyksen lehtenä alkaneesta kylälehdestä ilmestyi juuri 29:s numero. Päijälässä tapahtuu ympäri vuoden, mutta kylän tunnetuin paikka on varmasti Riihigalleria. Kesäin avautuvaan Riihigalleriaan on saatu joka vuosi esille nimekkäiden taiteilijoiden teoksia. – Muita kansainvälisiä nähtävyyksiä rakennetaan lisää tulevaisuudessa, Bragge hymyilee.