Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Yhteisöllisyys kantaa vaikeina aikoina

"Taas korona. Korona, korona, korona." Nyt eletään niin poikkeuksellisia aikoja, että nelivuotiaskin on ajan hermolla. Automatkalla kuultu radiouutisten alku saa lapsessa aikaan turhautuneen reaktion. Koronavirus on ajanut Suomen poikkeustilaan – sulkenut koulut, lopettanut harrastustoiminnat, sulkenut ikäihmiset koteihinsa ja siirtänyt kaikki kynnelle kykenevät etätöihin. Monet yritykset ovat ahtaalla ja yt-neuvotteluiden loputon virta on jo alkanut. Ison, kaikkia koskettavan kriisin keskellä on ollut ihanaa huomata yksi seikka. Kun paha paikka tulee, nousee ihmisten katse omasta navasta. Yhteisöllisyys nostaa jo nyt vahvasti päätään. Joukko Jämsän lukion abeja ja porukka kuhmoislaisia on jo ilmoittanut, että heiltä voi tilata apua kauppa-asiointiin. Riskiryhmäläisten ja ikäihmisten ei tarvitse lähteä kodeistaan koronaa uhmaten, vaikka lähipiiriä ei lähellä asuisikaan. Nuoret tarjoavat nyt auttavan kätensä ja se on liikuttavan upea teko. Heikoimmista halutaan pitää huolta ja hyvä niin. Se kertoo, että taistelemme yhdessä näkymätöntä pahaa vastaan. Huomasin jo ennen koronaa, että jämsäläisten sisällä kytee halu auttaa lähimmäisiä. Alkuvuodesta tapasin työn merkeissä vähävaraisen jämsäläisen äidin. Paluumatkalla toimitukseen mietin, että jos perheen tarina ei liikuta lukijoita, ei sitten mikään. En joutunut pettymään. Lehtijutun julkaisun jälkeen sain lukuisia yhteydenottoja ihmisiltä, jotka halusivat antaa jotakin omastaan helpottaakseen tämän perheen elämää. Lehtijutun myötä vaatteiden takia nälvityt lapset saivat jalkoihinsa uudet merkkifarkut. Kotiovelle asti kuljetettiin toiselle lapselle ehjä koulupöytä rikkoutuneen tilalle. Eräs viestin lähettäjä tarjosi juttuseuraa lounaan merkeissä ja yksi kyseli millaista apua perhe voisi tarvita. Useampi tarjosi suoraa taloudellista tukea. En tiedä kummassa osoitteessa oli onnellisempi ja iloisempi tunnelma, perheen kotona vai työpisteelläni lehden toimituksessa. Toimittajana ei pelasteta ihmishenkiä, mutta toisinaan ihmisten rohkeus kertoa vaikeistakin elämäntilanteista vie asioita eteenpäin. Uskon, että koronakriisin keskellä eläessä avainasia on juuri tuo yhteisöllisyys ja yhteisen vastuun kantaminen. Kun pidämme toisistamme huolta, on kaikilla parempi olla.