Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Pieni sieni Jämsässä, mutta omaisuuksien arvoinen Aasiassa - Näin voit tehdä lahottajasienellä rahaa

Lahottajasienten avulla voi suomalainen metsänomistaja tehdä rahaa. Sopivia tuotteita ovat koivuihin istutettava pakurikääpä sekä kuusen kantoihin istutettava lakkakääpä. Näin vakuutti koskenpääläisiä pakurineuvos Teemu Mäkelä Suomen Agrometsä oy:stä maanantaina. Luennon kuunnelleet sekä istutusnäytöksen katsoneet saivat kotiinviemisiksi pienet koivutapit eli ympit, joissa oli mukana pakurin aktiivista kasvua. Käävänkasvun odottelu ei tosin sovi kärsimättömille, sillä satoa on odotettavissa vasta 8—10 vuoden kuluttua. Arvosienten viljelyä Pakuri on lahottaja, joka lopulta tappaa koivun. Mutta kun sieni istutetaan taiten, koivu elää edelleen noin 20—30 vuotta ja siitä voidaan saada pakurisato kaksi tai jopa kolme kertaa. Tukkipuille käsittelyä ei kannata tehdä, mutta vänkyröille ja harvennettaville puille se sopii. Pakurinistutusta voi kokeilla vaikka kotipihassa. Kievari Rantapirtin rantapuistikossa Mäkelä etsi koivusta pohjoispuolen ja porasi pienet aukot rälläkän ja terän avulla, neljään eri korkeuteen. Alin oli lumirajassa, polven korkeudella. Sitten hän naputteli parisenttiset koivutapit koloihin ja peitti tappien päät vielä hoitovahalla. Sen jälkeen odotellaan. Ensi kesänä pitäisi rungossa näkyä jo pieni läikkä ja noin neljän vuoden kuluttua peukalonpään kokoinen pakurikääpä. Terveeseen puuhun tarttumista ei tarvitse pelätä. Mäkelä lupaa pakurikäävän viljelijälle hyvää tuottoa. Yksi ymppi maksaa tällä yrityksellä kahdesta kolmeen euroa ja hehtaarille menee noin 1600 ymppiä. Ensimmäisen sadon tuotto voi olla jopa 15 000 euroa, kun yksi puu tuottaa noin 1,5—2 kiloa pakuria. – Vieraaseen metsään ei voi mennä pakurikääpää keräämään, Mäkelä muistuttaa. Lakkakääpä tarvitsee varjoa Lakkakääpää taas istutetaan vasta kaadetun kuusen kantoon, kuusimetsän harvennuksen yhteydessä. Yhteen kantoon pistetään 10—20 ymppiä. Lakkakääpä on vaativampi, sillä se tarvitsee varjopuita menestyäkseen. Piia Pesonen kertoo, että kuusikon omistajana lakkakääpä kyllä kiinnostaa. – Mielenkiintoisia ovat molemmat, mutta lakkakääpää voisin soveltaa, kun koivikkoa ei oikein ole. – Täytyy miettiä asiaa vielä. Ihan heti ei mene tilaukseen, Pesonen tuumasi. Erityisesti aasialaisia kiinnostava Miksi kasvattaa pakuria Suomessa, miksei Kiinassa? Tuotteen päämarkkinat ovat Kaakkois-Aasiassa Kiinassa ja Japanissa, joissa niitä käytetään lääkinnässä ja terveystuotteina. Teemu Mäkelä kertoo, etteivät aasialaiset uskalla ostaa enää omaa luonnonpakuriaan ympäristömyrkkyjen takia. Sen vuoksi puhtaalla pohjoismaisella tuotteella on kysyntää. Mäkelän edustama yritys on yksi suomalaisyrityksistä, jotka ostavat luonnonpakuria, istutettua odotellessa. Matkailijoille pakuriretkiä Isäntä Timo Niinimäki sai idean luennosta Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:stä, jonka hallituksessa hän toimii. – Myös itselläni on kiinnostus pakurikääpään. Meillä on sitä vesistön varrella jo aika paljon. Kun tulva nousee korkealle ja jää rikkoo koivun rungon, pakuri pääsee koivuun. Niinimäki voisi viedä aasialaisen matkailijan retkelle koivikkoon, josta tämä voisi valita ja ostaa oman pakurikäävän. – Nettikauppakin voisi olla hyvä. Asiakas saisi numeroidun puun ja voisi seurata ensin käävän kasvua, Niinimäki tuumaa. Kesäasukas Elina Lahtela kertoi innostuneensa erityisesti lakkakäävän esittelystä. – Ei bisnekseksi asti, mutta voisin kokeillakin omaan käyttöön. Ainakin aion lukea enemmän aiheesta. – Kävin jo villiruokakurssin. Luonnosta saa vaikka mitä, Lahtela tuumasi.