Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Urheilun ilo kuuluu jokaiselle, tasosta riippumatta

Muodostelmaluistelu on loistanut esillä viime päivinä valtakunnan uutisissa. Huippujoukkueen päävalmentaja on hyllytetty, koska hänen epäillään kohdelleen valmennettaviaan epäasiallisesti. Huippu-urheilu vaatii paljon. Työtä on tehtävä armottomasti, eikä sekään aina riitä. Kauden tärkeimmässä kilpailussa voi tulla vastaan joku, jolla on piirun verran parempi päivä. Jokainen liikunnan harrastaja valitsee jossain vaiheessa tason, jolla haluaa toimia. Uutisissa esillä olevat luistelijat, tai heidän vanhempansa, ovat päättäneet panostaa tosissaan. Tuomarilajissa urheilijan on kestettävä, että jokainen liike arvostellaan. Huippujoukkueen jäsenen tulee kestää paineita. Mitä tahansa ei tarvitse kuitenkaan sietää. Hyvä valmentaja antaa kritiikin ilman, että urheilijan henkinen kantti murtuu tai että hän kokee itsensä nöyryytetyksi muiden edessä. Joukkuelajeissa yhden epäonnistuminen voi kaataa 20 muun haaveet MM-mitalista tai sarjanoususta. Silti joukkue menestyy ja häviää yhdessä. Hän, joka ei kestä sitä, että oma menestys on kiinni jostain toisesta, ei valitse joukkueurheilua. ”On väärin, jos auktoritäärisessä asemassa oleva ihminen voi sammuttaa toiselta rakkauden lajiin, eikä asiaan puututa.” Olen urheillut joukkueessa SM-tasolla. Olen ollut se, joka on taistellut paikastaan vuosittain, koska treenaaminen ei aina maistunut. En usko, että joukkueeni on koskaan suoranaisesti hävinnyt takiani, mutta uskon, että valmentajani olisi mielellään joskus vähän ravistellut minua. Olen saanut palautetta, joskus kovaakin, mutta en ole koskaan lähtenyt harjoituksista itkien kotiin sen takia, että joku toinen olisi mieleni musertanut. Olen saanut viettää lukuisia tunteja ja vuosia rakastamani lajin parissa ilman, että painoani, taitoani tai kuulumistani joukkueeseen on kyseenalaistettu. Vaikka en juossut Cooperin testissä kuin 2 500 metriä muiden pinkoessa yli kolmea tonnia, olin yhtä tärkeä osa tiimiä kuin muut. Kun onnistuin, minua kannustettiin ja kun epäonnistuin, minua kannustettiin vielä kovempaa. Olen surullisena lukenut, että luisteluvalmentajan toimintatavoista on valitettu aiemminkin. On väärin, jos auktoritäärisessä asemassa oleva ihminen voi sammuttaa toiselta rakkauden lajiin, eikä asiaan puututa. Toivottavasti tästä luistelijoiden ulostulosta poikii hyvää ja keskustelu saa seurojen johtohenkilöt ja lajiliittojen pomot miettimään, miten vastaavat tapahtumat saadaan estettyä. Urheilun ilo kuuluu jokaiselle, tasosta riippumatta.