Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Tulospalvelu Podcast Kaupallinen yhteistyö

Sydämen asialla työssä ja vapaalla - Eeva Myllys murehtii, että kaksivuotiailla suomalaislapsilla on maailman korkeimmat verenpaineet

Eeva Myllyksellä on selkeät muistikuvat lapsuudestaan Pohjois-Karjalassa. Pieni maalaiskylä oli tiivis yhteisö. Elämää varjostivat kuitenkin nuorten perheellisten miesten yllättävät kuolemat, joiden taustalta löytyi sydänvaivoja. Oma isäkin sai sydäninfarktin nelikymppisenä, eikä toipunut koskaan entiselleen. Maalaistalon tytöt jäivät äidin ja lasten harteille. Jo kuusivuotiaana Myllys oli mukana peltotöissä ja opetteli itku kurkussa ajamaan traktoria, vaikka jalat eivät kunnolla edes yltäneet polkimille. Mieleen on jäänyt myös Pohjois-Karjala -projekti, jolla lähdettiin parantamaan ihmisten elintapoja ja ehkäisemään sydänsairauksia. – Meidänkin kotona pidettiin Marttojen tilaisuuksia, joissa annettiin konkreettisia neuvoja uudenlaiseen ruokavalioon. Silloin esimerkiksi oivallettiin, että sämpylätaikinaan voi lisätä porkkanaraastetta. Isä puolestaan julisti, että ketsuppi pois ja puolukoita tilalle. Lapsuuden kokemukset näyttivät työuran suunnan Lapsuuden kokemukset ovat kantaneet Myllystä läpi elämän ja herättäneet miettimään, miten asioita voisi tehdä toisin. Halu tukea muita ihmisiä hankalissa elämäntilanteissa on johdattanut hänet vapaaehtoistyöhän Jämsän Seudun Sydänyhdistykseen ja töihin Jämsän sairaalan akuutille sisätautiosastolle hoitamaan pääasiassa sydänvaivaisia potilaita. Sairaanhoitajan työssä käsikädessä kulkevat rintakivuista, sydämen vajaatoiminnasta ja rytmihäiriöistä kärsivien hoitaminen sekä ohjaaminen, neuvominen ja tukeminen vaikeassa elämäntilanteessa. Työssä kuolemaa ei voi sivuuttaa. Toisten surun kohtaaminen on raskasta, mutta toisinaan vielä pahemmalta tuntuu hengissä olevan asiakkaan välinpitämättömyys. – Aina ihmiset eivät halua myöntää olevansa sairaita, mutta silti he odottavat meidän parantavan heidät. Kunnon koheneminen vaatii kuitenkin aina omaa panostusta. Välillä Myllyksestä tuntuu kuin hän hakkaisi omaa päätään seinään, kun valistustyö ei tuota tulosta. Erilaiset elämäntapatrendit keikauttavat asiat tuon tuostakin päälaelleen, ja terveellisen elämän eväät unohtuvat. – Tällä hetkellä ollaan joiltain osin huonommassa tilanteessa kuin pari vuosikymmentä sitten. Erityisen huolissaan Myllys on lapsista ja nuorista. – Minua hirvittää missä kunnossa parikymppiset nuoret ovat 20 vuoden kuluttua. Elämästä syrjäytyy helposti, jos töitä ei löydy. Tämä johtaa usein elämänhallinnan menettämiseen. Hänen mielestään kahtiajako on selkeä. Osa lapsista ja nuorista ei liiku juuri ollenkaan, osa kuntoilee paljon. Lisäksi monipuolinen kotiruoka jää monissa perheissä kiireisen elämäntilanteen jalkoihin. Suolaa käytetään hänen mukaansa edelleen viisi kertaa enemmän kuin pitäisi. – Jo kaksivuotiailla suomalaislapsilla on maailman korkeimmat verenpaineet. Pieniä valintoja sydämen parhaaksi Myllys on vuosien varrella miettinyt mitä voisi tehdä omassa elämässään toisin, jotta elämän eväät olisivat paremmat kuin edellisellä sukupolvella. Monet sydänterveyttä edistävät asiat ovat lopulta pieniä arkisia valintoja, joita toistetaan vuodesta toiseen. – Kuljen työmatkat kävellen tai pyörällä ja liikun vapaa-ajallakin. Syön paljon kasviksia, marjoja ja kalaa. Mielenvirkeyttä ja hyvää oloa tulee aktiivisesta seuratoiminnasta, hän listaa. Omista valinnoista huolimatta geeniperimälleen kukaan ei voi mitään. – Tiedostan oman suomalaisen geenitaustani mahdollisine sydänvaivoineen, mutta en stressaa sitä. Teen asioiden eteen sen minkä pystyn. Toivon muillekin armollisuutta itseä kohtaan. Sydänsairauksissa perintötekijät vaikuttavat paljon. Kuka tahansa voi sairastua, vaikka kuinka tekee parhaansa terveellisten elintapojen suhteen.