Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

15 vuotta omaa biokaasun tankkausasemaa pyörittänyt maanviljelijä näkee Jämsässä bisnesmahdollisuuden: ”Omalla asemallani kaasua kuluu niin paljon kuin ehdin sitä tuottaa”

Kaasuautoilu on ekologinen vaihtoehto, etenkin jos autoon tankkaa biokaasua. Jämsässä kaasuautojen määrä ei vielä päätä huimaa. Sitä selittää varmasti kaasutankkausaseman puuttuminen kaupungista. Lähimmät tankkausasemat löytyvät Jyväskylästä ja Tampereelta. Laukaalainen maanviljelijä Erkki Kalmari perusti biokaasulaitoksen tilansa kylkeen vuonna 1998 ja Suomen ensimmäisen kaasuautojen tankkausaseman neljä vuotta myöhemmin. Kalmari näkee, että Jämsässä olisi jollekin maanviljelijälle hyvä sauma perustaa oma biokaasulaitos ja kaasun jakeluasema. – Vaikka Jämsän seudulla ei ole tietääkseni kovin paljon karjatiloja, tulee pelloilta varmasti melkoinen olkisato. Olkimassa sopii erinomaisesti biomassaksi kaasulaitokseen. – Näen tässä hyvän bisnesmahdollisuuden, koska Jämsän alueella ei ole biokaasun tankkausasemaa ja kaasuautojen määrä kasvaa koko ajan. Hyödynnetty massa takaisin pelloille lannoitteeksi Energiansa laitokselle luovuttanut biomassa on mainiota lannoitetta pelloille. Kalmarin mukaan massa ei menetä pääravinteita käsittelyn aikana. – Itse asiassa massa on parempaa lannoitetta kuin puinnin jälkeen pellolle silppuna jääneet oljenkorret, Kalmari kertoo. Kalmarin Metener Oy:n liikenteeseen myytävä biokaasu on tehty muun muassa karjanlannasta, elintarviketeollisuuden sivutuotteista kuten panimon mäskistä ja meijerin maitojätteestä, ylijäämänurmesta ja oljesta, jotka ovat peräisin Kalmarin maatilan pelloilta tai naapuritiloilta. – Voi olla, ettei Jämsässäkään yhden viljelijän pelloilta saisi tarpeeksi massaa biokaasulaitosta varten, mutta jos yksi viljelijä lähtisi vetämään asiaa ja keräisi muilta viljelijöiltä esimerkiksi ylijäämänurmea ja olkea mädätettäväksi, voisi massamäärä kasvaa tarpeeksi suureksi. Jotta alueen muut viljelijät innostuisivat luopumaan biomassaksi kelpaavasta aineksesta, tulisi biokaasulaitoksen ylläpitäjän jakaa energiansa luovuttanut massa takaisin viljelijöille peltojen lannoitteeksi. – Tavallaan biokaasulaitos olisi koko kyläkunnan projekti. Biokaasun tankkausaseman ylläpito on yksinkertaista eikä vaadi suurta työpanosta. Omalla asemallani kaasua kuluu niin paljon kuin ehdin sitä tuottaa. Tulevaisuuden suuntaus Ovatko jämsäläiset maanviljelijät pohtineet biokaasulaitoksen perustamista? MTK Jämsän Seudun puheenjohtaja Paavo Hienola kertoo, ettei yhdistyksen jäsenten kesken ole ainakaan hänen tietonsa mukaan keskusteltu biokaasulaitoksen perustamisesta. Sen sijaan mies tietää, että biokaasulaitoshankkeita on suunnitteilla muualla Keski-Suomessa. – Biokaasusta ja muista energiantuotto- ja talteenottomahdollisuuksista on puhuttu maanviljelijöiden kesken jo vuosia. Uskon, että tulevaisuudessa energian hyödyntäminen tulee varmasti yleistymään maatiloilla, ja se on oikea suuntaus. Hienola näkee biokaasussa potentiaalia, mutta hänen mukaansa Jämsän tilakanta ei välttämättä ole sellainen, että yksittäinen viljelijä voisi pyörittää biokaasulaitosta omalta tilalta syntyvän biomassan varassa. – Tilan koon täytyy olla sellainen, että biomassaa syntyy tarpeeksi. Jämsän alueella on paljon kasvin viljelyä eikä niin paljon eläintiloja, joten potentiaalia on ehkä siinä mielessä vähemmän. En kuitenkaan pidä mitenkään mahdottomana, etteikö Jämsässäkin voisi tulevaisuudessa olla jonkun maatilan yhteydessä biokaasulaitosta.