Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Jämsän lukiossa opiskeleva Laura innostui heti, kun hän kuuli mahdollisuudesta saada uusia työkaluja arjen hallintaan: ”Stressaan niin, että menetän yöuneni”

Hektinen arki, kiire ja paineet painavat hartioilla. Hengittämiseenkään ei tunnu aina olevan aikaa, kun samaan aikaan pitäisi tehdä yhtä sun toista. – Stressaan niin, että menetän yöuneni, kertoo toista vuotta lukiossa opiskeleva Laura Kortesmaa . Kortesmaa sanoo, että stressin huomaa etenkin koeviikolla. Hän sairastaa lastenreumaa, ja koulun tuomat paineet tuntuvat fyysisenä kipuna nivelissä. Kortesmaa tuntee myös henkistä painetta, sillä hän haluaa suoriutua koulusta mahdollisimman hyvin. – Haluan panostaa tiettyihin aineisiin ja etenkin niiden kohdalla stressaan, että kaikki menee hyvin. Esimerkiksi psykologiassa olen mukana kymppi tai ei mitään -asenteella. Historiasta taas riittää, että pääsen läpi. Loppuvuosi opitaan stressinhallintaa On sitten kyse opiskelijasta tai työelämässä olevasta ihmisestä, stressin oireet ovat monelle tuttuja. Jämsän lukiossa lähdettiin hakemaan helpotusta ja löytämään työkaluja oman arjen hallintaan valmennusjaksolla, jota vetävät Janette Vesa ja Maria Rautava . Myös Kortesmaa lähtee kovin odotuksin mukaan loppuvuoden kestävään valmennukseen. – Kuulosti hyvältä. Toivon saavani työvälineitä pahoihin tilanteisiin,jotta tietäisin, miten tulee toimia. Stressinhallintaa opiskelee syksyn ajan kaikki opettajat ja ne oppilaat, jotka innostuivat asiasta perjantaisen aloitusinfon perusteella. Pakolla ketään ei valmenneta, koska tarkoitus on saada mukaan motivoitunutta porukkaa, jotta tuloksiakin voi tulla. – Tehtäviä tehdään etänä, koska ei ole tarkoitus kuormittaa ketään lisää, Janette Vesa kertoo. Poliisin käyttämä menetelmä Valmennuksessa pyritään siihen, että yksilö oppii selkeyttämään omaa ajatteluaan ja luomaan uusia, parempia toimintatapoja. Oman mielen ohjaaminen ja palautumisen merkityksen ymmärtäminen ovat myös tärkeitä stressinhallintakeinoja. Valmennusmenetelmä on Vesan ja Rautavan mukaan lähtöisin poliisin karhu-yksiköstä. Samaa metodia opetetaan myös poliisiammattikorkeakoulussa. – Meidän tietojemme mukaan tätä ei ole aiemmin toteutettu lukioissa, he kertovat. Myös he itse tekevät ensimmäistä kertaa yhteistyötä. Tavoitteet ovat kovat, mutta molemmat uskovat, että tulosta syntyy. – Lupaamme paljon, mutta jokaiselle olisi hyödyllistä pysähtyä itsensä äärelle. Tämän valmennuksen avulla voidaan vahvistaa henkistä kapasiteettia. Siten, ettei kärpäsestä tule härkästä. Valmennuksen aikana osallistujat tekevät tehtäviä, mutta vain heitä itseään varten. Myös hengitysharjoitukset kuuluvat ohjelmaan. – Hengitys on todella tärkeä osa. Opettajatkin tarvitsevat työkaluja Alkuinfon ja lyhyen hengitysharjoituksen jälkeen lukion liikuntasaliin jää useampi kymmenen oppilasta, jotka haluavat ottaa osaa valmennukseen. Kortesmaan ohella myös ensimmäistä vuottaan opiskeleva Joona Aulamo haluaa oppia uutta itsestään. – En ole stressaajatyyppiä, mutta ei tästä voi olla haittaakaan. Lähden avoimin mielin katsomaan, mitä tästä tulee. Ruotsin ja saksan opettaja Marita Tiusanen myöntää, että stressiä pukkaa. Etenkin nyt, kun ylioppilaskirjoitukset kuormittavat. Kokeiden korjaamiseen on aikaa viikko, eikä sähköinen järjestelmä ole Tiusaselle se luontevin tapa arvostella koetta. – Samaan aikaan on kurssikokeita ja tunnit kulkevat. Työmatkaan Muuramesta menee aikaa ja koti on sen näköinen, että oma elämä on aivan rempallaan. Tiusanen haluaa työkaluja juuri arjen hallintaan. Apua asioiden jäsentelyyn ja oikeasti merkityksellisten juttujen tunnistamiseen. – Että oppisin rauhoittumaan yhteen hetkeen ja tehdä yhden asian kerralla. Pidän työstäni ja oppilaista, mutta kyllä tämä stressaa välillä. Tiusanen sanoo huomaavansa, että myös opiskelijat ovat kovilla. Hän toteaa, että läksyjä antaessa tulee mietittyä, että miten suuresta määrästä oppilaat selviävät. – Joskus joku asia jää välistä, koska kaikkea ei voi vaatia.