Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

”Nuorille on syntynyt kielteinen mielikuva omasta tulevaisuudestaan, vaikka tosiasiat ovat jotain aivan muuta”

Kirjoitin otsikon siksi, että kielteiset uutiset, valheet ja juorut kiinnostavat enemmän kuin hyvät uutiset. Luin professori Hans Roslingin kirjan Faktojen maailma , ja se iskee lukijaansa täysillä palleaan. Hän toteaa ihmisaivojen olevan vieläkin osittain kivikautisessa tilassa, jolloin pelokas ja kielteinen reagointi oli lajin säilymiselle edullista. Kun sanomalehtien painaminen 1700–1800 luvuilla alkoi, huomattiin myös pian parhaiten kaupaksi käyvän lehtien, joiden etusivuilla puhutaan murhista ja sensaatioista. Vaikka viralliset maailmantilastot osoittavat kiistatta, että rikosten määrä on pudonnut, nälänhätä on voitettu, sotia on vähemmän, terveydenhuolto on parantunut, ilmastonmuutosta torjutaan ja 80 prosenttia maailman ihmisistä saa joka päivä tarpeensa tyydytetyksi, luulemme silti kaiken käyvän huonommaksi ja maailmanlopun tulevan. Vaikka emme ostaisi iltapäivälehtiä koskaan, jo hyvin näkyvät lööpitkin onnistuvat masentamaan päivämme. Professori Rosling testasi 2015 Sveitsin Davosissa tuhat maailman vaikutusvaltaisinta poliitikkoa, tutkijaa, bisnesjohtajaa, journalistia ja valtionpäämiestä selvittääkseen ohjaako heidän maailmankuvaansa faktatiedot vai mielikuvat. Tulos oli huolestuttava. Vaikka 61 prosenttia vastauksista oli oikein, tulos oli silti hämmentävä. Johtavienkin länsimaisten asiantuntijoiden päässä pyörivät stressaavat ja ylidramaattiset mielikuvat, joissa lapset näkevät nälkää, köyhät köyhtyvät, terroristit tappavat, luonnonvarat loppuvat. Ikävää on myös se, että nuorille on syntynyt kielteinen mielikuva omasta tulevaisuudestaan, vaikka tosiasiat ovat jotain aivan muuta. Nyt huonoina uutispäivinä iltapäivälehdet pelottelevat suuria ikäluokkia julkaisemalla lööppejä sairauksista ja niiden oireista. Paremman puutteessa otsikoihin pannaan terrorismia ja pelotellaan sillä. Siinäkin fakta on, että terroristi-iskuissa kuoli 13 ihmistä Euroopassa vuonna 2018, kun yksistään Suomessa kuoli alkoholiin noin 1600 henkeä. Jos marraskuu masentaa, faktat virkistävät kummasti.