Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Eurovaalikone Podcast Kaupallinen yhteistyö

Unelmia ja toimistohommia

Kävin 3-vuotiaan kummilapseni kanssa kahvilassa. Minä otin kahvin, hän pillimehun. Alun ujouden jälkeen Elli totesi ensimmäiseksi: ”Minusta tulee isona Suomen kuningatar.” Elli on kasvanut aikana, jolloin mieskin voi olla presidentti. Pressalla voi olla pieni lapsi, nuori vaimo ja koira. Minun lapsuudessani oli vain Kekkonen, Kekkonen ja Kekkonen. Ala-asteen käytävillä oli pitkä rivi potretteja maan isistä. Koiviston kaudella ymmärsin, että presidenttikin voi olla huumoriveikko. Kävin koulua Kekkosen syntymäkunnan naapurissa Keiteleellä. Ensimmäinen luokkaretkemme suuntautuikin Pielavedelle Lepikon torpalle. Oli se vähän tylsää. Paremmin on jäänyt mieleen Särkänniemen reissut. Haluaisin muistuttaa Elliä keskustelustamme 15 vuoden päästä. Todennäköisesti hän tuntee itsensä silloin nolatuksi. En aio nyt pilata lapsen unelmaa kertomalla hänelle, että kuningattareksi pääseminen vaatii valtiomuodon muuttamisen. Se ei taida olla pelkkä ilmoitusasia, mutta onhan niitä vallankumouksia tehty vähemmistäkin syistä. Alankin harjoitella hovikumarrusta. Viime vuosina on julkaistu useampia lapsille ja nuorille suunnattuja kirjoja, jotka on nimetty sankaritarinoiksi. Niissä kuljetaan omia polkuja, rikotaan lasikattoja, ollaan rohkeita uudistajia ja pelastetaan maailma. Nämä sankarit eivät ole vain suurmiehiä tai -naisia, vaan tyyppejä, jotka ovat tehneet jotain hyvää. Mukana on niin ympäristö- kuin ihmisoikeusaktivisteja, taiteilijoita, poliitikkoja ja ainakin yksi sirkustirehtööri. Suosittelen aikuisillekin. On niitäkin, joiden mielestä lasten mieltä ei pidä sekoittaa moisella haihattelulla. Parempi pitää jalat maassa eikä hakea sinne, minne on vaikea päästä. Yläasteen oponi oli sitä mieltä, että kannattaa hankkiutua nopeasti työelämään. Hänen mukaansa korkeasti koulutetut saavuttavat saman taloudellisen aseman vasta kuusikymppisenä, ja sittenhän sitä voikin jäädä jo eläkkeelle. Silloin maailma ehkä tuntui noin suoraviivaiselta. En saata itse muistaa, mistä haaveilin kolmevuotiaana. Hiukan myöhemmin ihannoin Robin Hoodia, mutta joutskaritaidot eivät riittäneet. Kahvittelun päätteeksi kysyin tulevalta kuningattarelta, olisiko hänen hovissaan sijaa myös minulle. Tyttö nyökytteli ilman epäröintiä. Hyvä on olla vallanpitäjien suosiossa. Aina on ilmeisesti tilaa yhdelle hovinarrille.