Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Mielipide: Sisua hyvät jämpsäläiset

Olen syntynyt varattoman yksinhuoltajan pojaksi Jämsän Sillankorvassa. Vaikka tuosta tapahtumasta on jo neljä kuukautta vaille 80 vuotta, sydämeni sykkii edelleen Jämsälle ja jämsäläisille. Myös Kaipolan alasajotapahtumassa. Ensin päätin kirjoittaa uusiksi kokonaisvaltaista elinkeinopolitiikkaa koskevat aikaisemmat kannanottoni. Se voinee toimia eräänlaisena myötäelämiseni osoituksena. Uusimmassa kannanotossani totean muun muassa seuraavaa: ”Suomella pitäisi koko ajan olla mahdollisimman kokonaisvaltainen ja ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma! Elinkeinopoliittisessa ohjelmassa tulisi kiinnittää erityishuomio liiketoimintaosaamisen kehittämiseen niin palvelu- kuin teollisuussektoreillakin. Liiketoimintaosaaminen pitää suunnittelussa ymmärtää laajasti ottamalla mukaan myös teknologia-, digitalisointi-, tekoäly- ja yrittäjyysosaaminen. Liiketoimintaosaamista painottavan elinkeinopoliittisen ohjelman kehittäminen siis merkitsisi huomion kiinnittämistä myös mikrotason liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Tämä on jäänyt vähälle huomiolle usein makrotaloudellisesti painottuneessa suunnittelussa. Tärkeää olisi, että kaikki osapuolet sitoutuisivat yhdessä tehtävän kehittämistyön kautta riittäviin investointeihin ja innovaatioihin.” Päädyin kuitenkin siihen tulokseen, että elinkeinopoliittinen kirjoitukseni on sopivinta julkaista valtakunnallisessa talouslehdessä. Siitä riippumatta haluan kannustaa kaipolalaisia ja muitakin jämsäläisiä suhtautumaan tehtaan alasajotapahtumaan lieveilmiöineen eräänä ihmiselämään luonnollisesti kuuluvana vastoinkäymisenä, vaikkakin monen kaipolalaisen osalta kohtuuttoman suurena vastoinkäymisenä. Koska Kaipolan tehdas oli toimintakuntoinen, mahdollisesti kannattavakin, sen alasajo ei ole siellä työskennelleiden syy, virhe tai häpeä. UPM:n vuorineuvos Jussi Pesonen sanoi Ykkösaamussa 5.9.2020, että tehtaiden alasajoon ”ainoa kriteeri” on kustannuskilpailukyky. Pesonen jatkoi kuitenkin mainitsemalla myös tuotteiden kysyntänäkymät. Kustannuskilpailukyvynkin osalta ratkaisevaa lienee ollut se, että Kaipolan paperiteollisuuden kustannuskilpailukyky on heikompi kuin UPM:n saksalaisten tehtaiden. Neuvotteluja varten onkin syytä kiihkottomasti selvittää, onko alasajoon muitakin syitä. On hyvä myös muistaa, että tulevien innovaatioiden ja investointien varassa ovat myös tulevaisuuden toiveet. Jatkokeskusteluissa ja -neuvotteluissa rohkaisisin teitä päättäväisesti kääntämään kaikki kivet toisin sanoen kaikki mahdollisuudet tilanteen korjaamiseksi niin uusien työmahdollisuuksien kuin kaiken muunkin tuki- ja auttamistoiminnan osalta. Teillä on siihen täysi syy ja oikeus. Teillä täytynee olla riittävästi sisuakin. Kirjoittaja on yrityksen taloustieteen emeritusprofessori