Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Pässinmäen kesänäyttely esittelee Suomen kultakauden taiteilijoita opettaneen taiteilijapariskunta Fredrik ja Nina Ahlstedtin töitä

Jämsänkosken Pässinmäen uusi näyttely esittelee muun muassa taiteilijapariskunta Fredrik Ahlstedtin (1839-1901) ja Nina Ahlstedtin (1853-1907) töitä. Näyttely on koottu Kauko Sorjosen säätiön taidekokoelmista. Tällä kertaa esille on aseteltu kokoelman vanhimpia ja tunnetuimpia töitä. Fredrik Ahlstedt tunnetaan erityisesti Suomen taiteen kultakauden mestareiden, Akseli Gallén-Kallelan ja Eero Järnefeltin opettajana. Hän on ollut Suomessa yksi merkittävimpiä piirustustaidon kehittäjiä. Omasta tuotannostaan Fredrik Ahlstedt tunnetaan erityisesti saaristomaisemista ja kansankuvista. Hän tosin itse koki, että opettajantyö häiritsi hänen kehittymistään taiteilijana. Fredrik Ahlstedtin sisar oli naimisissa Korpilahden kirkkoherran kanssa, ja taiteilijapariskunta vietti Korpilahdella kesät 1891, 1892 ja 1893. Vaikka pariskunnan ateljee oli Helsingin Siltasaaressa, kesät Korpilahdella näkyivät taiteilijoiden teoksissa esimerkiksi Päijänne-aiheissa. Pariskunta asui osan kesistä taiteilija Alvar Cavénin syntymäkodissa, ja kesäisin paikka täyttyi taiteilijavieraista. Ainakin kesällä 1893 Mutasen pappilassa oleilivat samaan aikaan sekä Ahlstedtit että Gallénit. Keski-Suomessa taiteilijapariskunta tunnetaan myös Jyväskylän kaupunginkirkon alttarimaalauksesta Sallikaa lasten tulla minun tyköni . Nina Ahlstedt oli ensimmäisiä naisjäseniä Taiteilijaseurassa 1800-luvulla maalaaminen kuului säätyläiskotien tytärten kasvatukseen, mutta oli tyypillistä, että avioiduttua miehen ura menee naisen taiteilijuuden edelle. Ahlstedtit poikkesivat tästä, ja Fredrik Ahlstedt kannusti myös vaimoaan maalaamaan. Pariskunta kävi myös yhdessä maalaus- ja opintomatkoilla esimerkiksi Pariisissa. Nina Ahlstedt on taiteilijana tunnettu erityisesti lasten kuvaajana. Ahlstedt toimi myös miehensä sijaisena Helsingin piirustuskoulussa. Hän kuuluu Suomen Taiteilijaseuran ensimmäisiin naisjäseniin. Pariskunta maalasi usein samalla seudulla ja käytti samoja malleja, mikä näkyy Ahlstedtien teosten samankaltaisuutena. Pässinmäellä on esillä muun muassa Fredrik Ahlstedtin Lepohetki-niminen teos, jonka lopullinen versio on Ateneumissa. Nina Ahlstedtin teoksista esillä on Leikkiviä lapsia merenrannalla (1894), johon äiti on piirtänyt punainen nauha hiuksissaan myös parin sittemmin tekstiilitaiteilijana tunnetuksi tulleen tyttären Margaretan . Kesäretki (1889)-teos puolestaan kuvaa äitiä lasten kanssa evästauolla. Wilho Sjöström kuvasi virtaavaa vettä Ahlstedtin taiteilijapariskunnan töiden lisäksi Pässinmäessä on taidemaalari Wilho Sjöströmin (1873-1944) töitä. Siinä missä Fredrik Ahlstedt oli Akseli Gallén-Kallelan opettaja, Sjöström oli puolestaan Gallén-Kallelan oppilaana. Sjöström aloitti uransa realistisella tyylillä, mutta siirtyi myöhemmin impressionismiin. Sjöström kuvasi usein teoksissaan virtaavaa vettä. Ahlstedtien tapaan myös Sjöström on tunnettu Keski-Suomessa alttaritaulustaan. Hänen siveltimestään on lähtöisin Korpilahden kirkon alttaritaulu. UPM:n Jämsänkosken tehtaiden entinen Isännöitsijän talo eli Pässinmäen kiinteistö on Kauko Sorjosen säätiön omistuksessa nyt toista kesää. Pässinmäessä on esillä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen keskisuomalaista tai Keski-Suomeen liittyvää taidetta. Pässinmäkeen on tuotu paljon taidetta Kauko Sorjosen säätiön muista tiloista, kuten Kuokkalan kartanosta ja Kauko Sorjosen kotoa Wivi Lönnin talosta Jyväskylästä. Kokoelmaan kuuluu muun muassa Helene Schjerfbeckin lyijykynäharjoitelmia, Frans Toikkasen grafiikkaa ja Kalervo Palsan töitä - Kauko Sorjosen säätiö huolehtii tällä hetkellä myös Kalervo Palsan ja Reidas Särestöniemen ateljeista. Myös Pässinmäen piha-alueella on esillä veistoksia, kuten Sonja Vectomovin Uittojätkä, ja Tapani Kurttilan Ilves-veistokset. Pässinmäki on heinä-elokuussa auki lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-16.