Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Erityislapsen äiti on huolissaan sivistyslautakunnan hyväksymästä suunnitelmasta – ”On aivan älytöntä edes yrittää siirtää erityislapsia tavallisiin luokkiin”

– Satumaailmassa erityislasten siirtäminen tavallisille koululuokille on varmaan hienoa, mutta todellisuus on kovin erilainen. On aivan älytöntä edes yrittää siirtää näitä lapsia tavallisiin luokkiin, miettii nimettömänä pysyttelevä jämsäläinen erityislapsen vanhempi. Hänen alakoulua käyvällä lapsellaan on laaja-alainen oppimishäiriö. Lapsi tarvitsee opettajan vahvaa tukea lähes kaikkeen opiskeluun. Lisäksi lapsi on arka ja jännittää paljon, joten opiskelua helpottaa tuttu ja turvallinen oppimisympäristö. Tällä hetkellä lapsen perheessä pohditaan, mitä Jämsän sivistyslautakunnan maaliskuussa tekemä päätös erityislasten inkluusion lisäämisestä tarkoittaa. Säilyykö lapsen opiskelupaikka syksylläkin pienessä erityisluokassa vai aletaanko häntä siirtää joillekin tunneille tavalliseen luokkaan? Mitään tietoa asiasta ei ole vanhemmille kerrottu. – Suurin pelkoni on, että lapsen kehitykseen tulee paljon takapakkia, jos hän joutuu sinnittelemään osittain tavallisessa luokassa. Hän uskoo, että erityislapset jäävät tavallisessa opetuksessa muiden jalkoihin. – He erottuvat porukasta ja ovat sen takia helposti silmätikkuina ja voivat joutua kiusatuiksi. Lapset osaavat olla toisilleen tosi julmia. Luokanopettajilla ei ole ammattitaitoa kohdata erityislapsia Jämsänjoen yhtenäiskoulun erityisluokanopettaja Tuula Peltonen jakaa vanhemman huolen. Myös hän pelkää, että isoihin luokkiin siirrettävät erityislapset jäävät ilman tarvitsemaansa tukea. – Lupauksia on kuultu, että lapsen tarvitsema tuki seuraisi perässä tavalliseen luokkaan. Epäilen, että tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Muualla Suomessa luokanopettajat ovat jääneet asian kanssa aika yksin. Tämä johtaa opettajien uupumiseen, kun heillä ei ole tarvittavaa osaamista kohdata koululaisten erityistarpeita. Peltosen mukaan erityislasten sijoittaminen tavalliseen opetukseen voi tarkoittaa pahimmillaan sitä, että opettajan aika kuluu erityistukea tarvitsevien oppilaiden kanssa. Jo yksi adhd-lapsi saattaa viedä opettajan koko huomion muun luokan jäädessä opetusta vaille. Entä mitä lapsen itsetunnolle tapahtuu, kun hän huomaa jatkuvasti, ettei pärjää tunneilla samalla tavalla kuin muut? Vain harva vanhempi tietää lapsensa oikeuksista Nykyiset resurssit eivät tule Peltosen mukaan riittämään. – Käytännössä jokaiseen luokkaan pitäisi tulla vähintään yksi opettaja lisää, jos niihin siirretään erityisluokan oppilaita. Sekin on vielä vähän, mutta sillä päästäisiin alkuun. Edes tavallisen opettajan lisääminen ei ole ratkaisu, sillä erityistukeen oikeutettujen lasten tulee saada opetusta nimenomaan erityisluokanopettajalta. Tehostetun tuen oppilaat ovat puolestaan oikeutettuja tarvitsemissaan aineissa erityisopettajaan. – Näissä asioissa saatetaan mennä lain vastaisesti. Aika harva vanhempi varmaan tietää lapsensa oikeuksista. Esimerkiksi jos koululaisella on päätös erityistuesta, voi tällaista opetusta antaa vain erityisluokanopettaja. Jos tämä ei toteudu, voi asiasta valittaa aluehallintovirastoon. Pienluokkien alasajoa Peltonen luonnehtii inkluusiota haaveunelmaksi. – Kaunis tausta-ajatus on, että erityistä tukea saataisiin jaettua mahdollisimman monille. Käytettävät keinot eivät kuitenkaan ole hyviä. Uutta pitäisi rakentaa lisäresursseilla, eikä purkamalla tukea heiltä, joille sitä on myönnetty. Käytännössä sivistyslautakunnan tekemä päätös ajaa muutamassa vuodessa alas pienet erityisluokat, kun uusia oppilaita ei luokille enää oteta. Erityisryhmät säilyvät, mutta se on eri asia, sillä niissä opiskellaan vain tietyissä oppiaineissa. Valmisteltu pienessä työryhmässä Peltonen ihmettelee, miksi työryhmä on valmistellut uudistusta ilman muita opettajia. Työyhteisön kantaa muutokseen ei ole kuunneltu. – Asia tuli yhtäkkiä esiin opettajien kokouksessa. Myös useampi erityislapsen vanhempi ihmettelee salamyhkäisyyttä. – Asiaa valmisteltaessa ei kuultu ollenkaan vanhempien ajatuksia, vaikka kyse on meidän lapsistamme. Kuulin tästä ensimmäisen kerran vasta sitten, kun sivistyslautakunta oli jo hyväksynyt muutokset. Minulle tuli tunne, että päätös tehtiin meiltä salaa. Jämsän sivistyslautakunta päätti maaliskuussa, ettei ekaluokkalaisten kouluvalmiuksia parantavalle starttiluokalle järjestetä tänä keväänä hakua. H-luokkien oppilaiden osalta integraatiota lisätään tulevalla lukukaudella eli heitä aletaan sijoittaa tavallisiin luokkiin. Näillä oppilailla on laaja-alaisia tai kehityksen viivästymisestä johtuvia oppimisvaikeuksia. Erityisopetuksen kehittämisen lähtökohtana on olemassa olevien erityisopetusresurssien tehokkaampi käyttö. Muutosten tavoitteena on kehittää sitä, miten Jämsän kaupungin perusopetus vastaa tuen tarpeiden moninaistumiseen ja määrälliseen kasvuun. Vuoden kestävää kokeilua arvioidaan sekä syys-, että kevätlukukauden aikana. Pilotoinnista tehdään myös oppilasvaikutusten arviointi. Kehityksessä viivästyneiden, kehitysvammaisten ja koulunkäyntitaitoja kuntouttavien luokat eivät osallistu kokeiluun.