Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Miten Jämsä voi nyt? – Mitä on tapahtunut 20 vuodessa?

Huomenna tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta siitä, kun aloitin työni Jämsässä. Muutto uudelle paikkakunnalle oli mielenkiintoinen haaste. Jämsä näyttäytyi kiinnostavana, vahvana ja lisäksi huomattavia mahdollisuuksia tarjoavana alueena. Miten pitäjä on mahdollisuutensa käyttänyt? Miten seutukunta voi nyt? Koillis-Häme (Jämsän Seutu) lehden toimialueella tehtiin 4 kuntaliitosta, joista kolme liittyy suoranaisesti Jämsään. Kuorevesi, Jämsänkoski ja osa Längelmäestä ovat Jämsää. Mutta liitosten mahdollisuuksia hukattiin nurkkakuntaiseen riitelyyn. Alamäki jatkui. Vuonna 2010 Jämsä oli asukasluvultaan maamme 43. suurin kunta, nyt sijoitus on 55. Monet liike-elämän toimialat ovat menneet alaspäin. Esimerkiksi uusia autoja myyviä liikkeitä oli 20 vuotta sitten kahdeksan, nyt niitä on kaksi. Keskustahotellit ovat sulkeneet ovensa. Kauppa on sentään investoinut: Citymarket ja S-market rakennettiin, samoin Lidl ja Tokmanni, Tarvikekeskuskin vankistunut. Himoksessa on tapahtunut paljon; rakennettiin uusia rinteitä, uusi golf-kenttä, Himos-Center, Areena, festivaalipuisto. Syntyi paljon uusia palveluyrityksiä, myös merkittävästi lisää majoituspaikkoja. Valtio veti toimintojaan lopettamalla muun muassa varuskunnan ja käräjäoikeuden. Ammattikoulutusta isännöidään Jyväskylästä, onneksi Myllymäen kampuksella kuuluu menevän hyvin. Mutta pirteää Tiimiakatemiaa ei paikallinen edunvalvonta kyennyt puolustamaan. Uusia kouluja on rakennettu urakalla vanhoja vaivanneiden sisäilmaongelmien vuoksi. Raunioiden purku alkaa piakkoin. Paperitehtailla oli 20 vuotta sitten noin 2000 työntekijää. Tämän vuoden jälkeen ehkä vain 350. Eikä varmuutta ole Patriankaan tulevan toiminnan laajuudesta. Näistä muut päättävät. Asioista, joihin jämsäläisillä on ollut ja on päätösvalta, ei pitäisi riidellä, vaan etsiä yhteistä tahtoa. Eripuraa käräjille asti on ollut monesta ja monien kanssa, tuoreimpana miljoonariita Pihlajalinnan tytäryhtiön kanssa, josta kaupunki itse omistaa liki puolet, siis yhtiöstä, riidasta hieman enemmän. Vaikka on uhkia, on myös mahdollisuuksia. Luonto, sijainti ja liikenneyhteydet sekä hyvät peruspalvelut antavat perustan tulevaisuudelle. Paljon on meistä itsestämme kiinni. Lopetan tähän säännöllisen kirjoittelun, kiitos lukijoille ja toimitukselle. Kirjoittaja on eläkeläinen jämsänkoskelta.