Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Talvisodan ihme pelasti Suomen

Lauantaina 30. marraskuuta on vierähtänyt 80 vuotta siitä, kun talvisota syttyi. Kaiken täyttävän ja kattavan tiedonvälityksen hallitessa hämmästyttää, miten huonosti Suomi oli valmistautunut sotaan ja miten vähäisenä riskinä pidettiin sotaa. Toki Suomi järkyttyi, kun Kreml kutsui lokakuun 1939 alussa suomalaiset neuvotteluihin Neuvostoliiton aluevaatimuksista. Suomessa määrättiin YH eli ylimääräiset kertausharjoitukset. Käytännössä reservit kutsuttiin asepalvelukseen. Suomessa ei tiedetty, että maamme kohtalo oli jo sinetöity suurvaltojen kesken. Suomi kuului elokuussa 1939 solmitun Ribbendrop-Molotov-sopimuksen mukaan Neuvostoliiton etupiiriin. Neuvottelut Moskovassa junnasivat syksyn 1939 ajan. Samalla katteeton optimismi kasvoi. Vaikka itärajalla vallitsi jännittynyt ilmapiiri, rajaseuduilta evakuoitu väestö palasi koteihinsa. Myös koulut avasivat ovensa. Elämä oli palaamassa normaaliksi. Uutiset eivät enteilleet sotaa, vaikka Helsingin Sanomien pääsivu otsikoi torstaina 30.11. ”Moskova katkaissut diplomaattiset suhteensa Suomeen.” Lukijat eivät tienneet, että sotatoimet olivat käynnistyneet aamuvarhaisella. Viipurissakin torikauppa Punaisenlähteentorilla oli alkanut kolmen asteen loskasäässä vilkkaana kuten tavallisesti. Legendaariseksi jäi pääministeri A.K Cajanderin (1879-1943) kysymys, kun sisäasiainministeri Urho Kekkonen (1900-1986) informoi sodan alkamisesta ja vaati hallitusta koolle. Kekkonen oli saanut tiedot rajavartiostolta aamulla vasta noin kello 7.30, kuinka Neuvostoliitto vyöryi väellä ja voimalla koko itärajan pituudella Suomeen. ”Mitä, että jo ennen virka-aikaa?”, Cajander puuskahti kokouspyyntöön. Cajander oli samana kesänä kerskunut, kuinka armeijan menoja oli siirretty seuraaville vuosille ja kuinka mahdolliset lentokoneet, ilmatorjuntavälineet ja muut sotavarusteet olisivat jo vanhentuneita. Huono varustautuminen kaatui Cajanderin syyksi, aiheestakin. Talvisodan aikana kansa nimitti malli Cajanderiksi sotilaan asua, johon kuuluivat omat siviilivaatteet, kokardi ja vyö. Suomi kesti venäläisten ylivoimaa 105 kunnian päivää heikosti varustautuneenakin. Sankarihautausmailla ympäri Suomen, Jämsänjokilaaksossakin voimme kiitollisina muistaa sodan sankareita. He taistelivat vapauden puolesta viimeiseen saakka. Suomi säilyi itsenäisenä, yhteishenki oli materiaa vahvempi. Kirjoittajan nuoruudessa Jämsässä paistoi aina aurinko.