Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Jämsänkosken Ilveksen 90-vuotisjuhlavuosi: Ilves muistetaan hiihtäjistä ja uimaritytöistä, harvalla seuralla on yhtä kunniakkaat perinteet – Katso kuvakooste ensimmäisiltä vuosikymmeniltä

Jämsänkosken Ilves juhlii tänä vuonna 90-vuotista taivaltaan. Jämsänkosken Ilves perustettiin toukokuun 2. päivänä 1930. Tuolloin kokoontui kolmisen kymmentä urheilumielistä henkilöä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n klubille herättämään henkiin Jämsänkosken VPK:n voimistelu- ja urheiluseuraa. Yksimielisellä päätöksellä järjestelmällinen urheilutoiminta käynnistettiin uudelleen. Nimen Ilves seura sai kolme vuotta myöhemmin. Jämsänkosken Ilveksen suurin haaste heti alussa oli voittaa seuraottelussa rakas naapuri Jämsän Kisailijat. – Harjoiteltiin ahkerasti ja elokuun 24. päivänä pidettiin karsintakilpailut Myllymäen kentällä. Kilpailut olivat ankarat, sillä jokainen halusi päästä ”rökittämään” jämsäläisiä”, kuvattiin tunnelmaa Marko Krapun Ilveksen 70-vuotishistoriikissa. Rökitystä ei nähty, Kisailijat kukisti Ilveksen 10 pisteellä. Yhtyneet paperitehtaat vauhditti Ilvestä alusta alkaen täysillä. Tehdas rakensi urheilupaikat (Pallokenttä 1932), auttoi Ilvestä rahallisesti ja tarjosi Ilveslinnasta toimisto- ja harjoitustiloja. Yhtyneiden panostus oli myös poliittista, sillä Ilves haastoi työväenliikkeen tukemaa Jämsänkosken Jyryä. Vuorineuvos Juuso Waldenin suojeluksessa käynnistyivät huippu-urheilijoiden värväykset. Tarjolla oli työpaikka, joustava työaika ja asunto. Yhtyneiden sisäpiirissä Jämsänkoskelle haalittiin hiihtäjiä. Ennen oli paremmin Ilveksen kaikkien aikojen menestyjä, olympiavoittaja Veikko Hakulinen (1925-2003) siirtyi 1954 Ilvekseen. Vastavalmistunut metsäteknikko palkattiin Jämsänkoskelle myös töihin. Hakulinen oli voittanut jo olympiakultaa vuonna 1952 Oslon 50 kilometrillä. Hän juhli olympiakultaa myös vuonna 1956 Cortinan 30 kilometrillä. Squaw Valleyn olympiaviestissä 1960 Hakulinen 35-vuotiaana varmisti viestikullan (Toimi Alatalo, Eero Mäntyranta ja Väinö Huhtala). Neljännet olympialaiset Hakulinen koki vuonna 1964 Innsbruckin ampumahiihdossa. Hän oli nopein hiihtäjä, mutta 12 sakkoa pudottivat sijalle 15. Ilveksen hiihtomainetta nostattivat Huhtalan veljekset Pauli, Väinö, Eino ja Pentti . Olympiavoittajaksi Väinö Huhtala (1935-2016) nousi 1960 viestissä. Hän voitti 1964 Innsbruckin olympialaisissa viestihopeaa, mutta jäi 15 kilometrin olympiapronssista vain 3,2 sekuntia. Cortinan vuoden 1956 viestissä Jorma Kortelainen (1932-2012) nappasi olympiahopeaa (August Kiuru, Arvo Viitanen ja Hakulinen). Kortelainen edusti Suomea myös kesäolympialaisissa, Rooman 1960 olympiasouduissa. Taustalla laajuutta Ilveksen ensimmäisen Suomen mestaruuden voitti 1947 Aulis Sipponen nuorten yhdistetyssä. Metsäteknikko Pekka Kuvaja (1921-2003) edusti ensimmäisenä Ilvestä olympialaisissa vuonna 1948 St. Moritzin 50 kilometrillä (7.). Kuvaja kiidätti vuonna 1949 Ilveksen SM-viestien ensimmäiseen mestaruuteen. Viestitrioa täydensi Arvo Äyräntö ja Juho Valtonen . Viestikulta sinetöityi 1951 joukkueella Veini Konttinen , Urho Korhonen ja Juho Valtonen . Viimeisin viestin SM-kulta on vuodelta 1968. Urho Korhonen (1923-2009) voitti vuonna 1952 Oslossa olympiakultaa viestissä (Heikki Hasu, Paavo Lonkila ja Tapio Mäkelä). Lahden Urheilijoista Ilvekseen siirtynyt Mäkelä (1926-2016) jatkoi 1954 Falunin MM-hiihtojen viestissä kultatahtia. Miesten vanavedessä Maija Olkkonen , Helvi Kantola ja Hilja Pakarinen voittivat 1957 naisten 3 x 5 kilometrillä Ilvekselle Suomen mestaruuden. Kaksi vuotta myöhemmin Kantola, Maija ja Kaisa Olkkonen pokkasivat viestihopean. Ilveksen hiihtäjät kahmivat vuosina 1947-68 maaseutuseuraksi hurjasti mitaleja: 13 olympiamitalia, 10 MM- ja 54 SM-mitalia. Kultavuosien jälkeen seuraava hiihdon SM-mitali nähtiin vasta keväällä 1999, kun Jari Kuhno hiihti Inarissa 50 kilometrillä hopealle. Ilveksen tuoreimman Suomen mestaruuden kirivät parisprintissä 2013 Henri Jelonen ja Anssi Pentsinen . Naisuimarit mitalirohmuina Ilveksen uintihuuman käynnisti 1955 Mäntästä uimaopettajaksi palkattu Raimo ”Ratti” Mäkelä , joka tunnettiin myöhemmin värikkäänä autourheilijana. Mäkelä patisti naisuimarit ammattimaiseen valmennukseen. Hän ohjelmoi nuorten tyttöjen kovia harjoituksia. Uimakauden harjoituksia kertyi kolmesti päivässä, 18 kertaa viikossa. Kilven sisarukset Eija , Liisa ja Hilkka saavuttivat vuoden 1958 SM-uintien selkäuinnissa historiallisen kolmoisvoiton. Eija voitti ajalla 1.23,0, Liisa ja Hilkka seuraavina samalla ajalla 1.27,1. Suomen uintihistoriassa saman perheen uimarit eivät ole koskaan napanneet kolmoisvoittoa. Terttu Järvinen oli Ilveksen ensimmäinen Suomen mestari 1956 400 metrin vapaalla. Ilveksen naisuimareita kiilasi sen jälkeen SM-uintien mitaleille vuosittain lähes jokaisella matkalla. Turun SM-uinneissa vuonna 1961 4 x 100 metrin vapaauintiviestissä Ilvesjoukkue Mervi Alhonen - Seija Rimpilä - Marjo Alhonen - Eija Kilpi kruunasi Suomen mestaruuden SE-ajalla 4.48,8, joka oli peräti 7 sekuntia entistä nopeampi. Jämsänkosken uintimenestys hiipui ilman uimahallia. Jämsänkosken uimahalli valmistui vuonna 1971, joka toi uuden nousuaallon paikkakunnan uintiin nuorten sarjoissa. Olympiavoittaja juoksuradalla Ilveksen ensimmäinen urheilija kesäolympialaisissa oli Suomen mestaruuden 110 metrin aitajuoksussa 1951 voittanut Risto Syrjänen (1925-2016). Syrjänen karsiutui 1952 Helsingin olympialaisten alkuerissä ajalla 15,4. Ilveskvartetti Pentti Rintanen , Heikki Helasvuo , Pauli Tavisalo ja Pentti Hänninen voitti vuonna 1958 Turussa pikaviestin 4 x 100 metrin Suomen mestaruuden 42,7. Vuotta aikaisemmin Ilves juoksi Joensuussa viestissä SM-pronssia 43,5 joukkueella Kyösti Lehtonen , Pentti Rintanen, Pauli Tavisalo ja Aapo Ahvenjärvi. Melbournessa vuonna 1956 olympiavoittajaksi paininut Kyösti Lehtonen oli nopeakinttuisena joukkueen vahvistus. Risto Syrjänen aitoi 110 metrillä vielä SM-pronssia 1954, mutta seuraavaa SM-mitalia odotettiin kauan. Pekka Vesterinen palautti Ilveksen mitaleille vuoden 1991 pika-aitojen SM-pronssilla (13,94). Kaksi vuotta myöhemmin juostu 13,75 siivitti Vesterisen Stuttgartin MM-kisoihin. Ilves muistetaan myös kilpailuistaan. Ilves-hölkkä, Oinaala-Games ja pika- ja aitajuoksukarnevaalit ovat tuoneet Jämsänkoskelle kansainvälistäkin väriä. Mestaruussarjan portilla Ilves ylti jalkapallossa kahdesti pääsarjan porteille. Ilves johti 1968 kesätauolla sensaatiomaisesti maakuntasarjan lohkoaan, mutta Elo Kuopiosta otti kolme pisteen kaulan ja meni mestaruussarjaan. Vuonna 1969 Ilves jäi läntisessä lohkossa vain kaksi pistettä nousijasta Tampereen Pallo-Veikoista. Ilves hankki 1970 maalitykiksi Asko Mäkilän , mutta alamäki jatkui Yhtyneiden sulkiessa rahahanat. Jääkiekossa Ilves edusti 1950-luvulla piirin parhaimmistoa. Erityisesti junioreista kumpusi innostusta, tasoa ja laajuutta erityisesti vuonna 1957. Edustusjoukkue nousi vuosina 1967-68 Suomi-sarjaan, jossa joukkue viihtyi useita kausia. Ilves pelasi ajoittain tasapäisesti tulevien liigaseurojen kuten Jypin, Kärppien, Kalpan ja Sportin kanssa. Resurssit eivät riittäneet ylemmälle tasolle. Ilves nousi koripallossa 1968 maakuntasarjaan. Koripallo jäi seurassa hetken huumaksi, kun panostus siirtyi lentopalloon. Palloilussakin Ilves on joutunut antamaan tasoitusta muille vähäisillä voimavaroilla. Nuorten hiihtomitalit ilona Ero kultavuosista nykypäivään löytyy taloudessa. Ilves kerää varoja seuran pyörittämiseen pienistä puroista niin kuin muutkin seurat. Tehtaan tuki loppui vuosikymmeniä sitten. – Ilveksellä on nykyisin noin tuhat jäsentä. Yksilölajien jäsenmäärän trendi on enemmän laskeva kuin nouseva, kertoo Ilveksen hiihtojaoston puheenjohtaja Tapani Malmberg ( vuosina 2011–15 Ilveksen pj). – UPM ei ole ostanut meille yhtään urheilijaa, Malmberg jatkaa. Malmberg iloitsee, kuinka seuran nuoret menestyvät, vaikka he eivät paistattele julkisuudessa. – Nuorten sarjoissa Ilves on voittanut hiihdossa SM-mitaleita joka vuosi. Nuorten mitaleita on huomattavasti enemmän kuin kultavuosina, Malmberg muistuttaa. EDIT 20.9.2020 klo 11.23: Korjattu jalkapallojoukkueen kuvassa olleita nimivirheitä.