Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Tulospalvelu Podcast Kaupallinen yhteistyö

Moni laihduttaja onkin ymmärtänyt sokerin käytön väärin – suurtutkimus selvitti, mitä makeutusaineet tekevät terveydelle

Eurooppalaisista tutkijoista koostunut tutkijaryhmä tarkasteli 56 yksittäistä sokerittomista makeuttajista tehtyä tutkimusta, joihin osallistui yhteensä lähes 14 000 henkilöä. Meta-analyysi julkaistiin arvostetussa lääketieteen alan julkaisussa, British Medical Journal -lehdessä, ja sen tavoitteena oli vetää yhteen tämänhetkinen tietämys sokerittomien makeuttajien ja terveyden välisistä yhteyksistä aikuisilla ja lapsilla. Tutkijat yrittivät löytää makeuttajien vaikutuksia muun muassa painoon, suunterveyteen, syömiskäyttäytymiseen, sydänsairauksiin, munuaissairauksiin ja mielialanvaihteluihin. Analyysin keskeisin sanoma on, ettei sokerittomien makeuttajien hyödyistä väestössä yleensä voi sanoa varmasti vielä mitään, ja niiden yhteydestä esimerkiksi syöpään tarvitaan pitkäkestoisia ja suuremmilla aineistoilla toteutettuja tutkimuksia. Tulokset ristiriitaisia Moni painoaan ja verensokeriaan tarkkaileva kuitenkin kokee, että energiattomista makeuttajista on paljon hyötyä, onko näin? – Sokerittomia, vähäkalorisia makeuttajia sisältäviä tuotteita voi edelleen käyttää esimerkiksi painonhallinnan tukena. Kohtuus niiden käytössä kuitenkin kannattaa, kuten muussakin syömisessä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n erikoistutkija Niina Kaartinen kertoo. Kaartisen mukaan sokerittomien makeuttajien terveyshyödyistä tai -haitoista tehdyt tutkimukset ovat tähän mennessä antaneet ristiriitaisia tuloksia. Diabetesliiton laillistettu ravitsemusterapeutti Niina Hämäläinen tulkitsee tutkimusta niin, että sokerin korvaaminen energiattomilla makeutusaineilla ei näytä tuovan mitään lisähyötyä. – Eli voi hyvin käyttää tavallista sokeria suositusten mukaisen määrän. Edes painonhallinnassa makeutusaineiden käytöllä ei ole suurta etua. Syy voi olla esimerkiksi, että käytetään tuotteita suuria määriä, jolloin energiaa tulee muusta kuin sokerista liikaa. Hämäläisen mukaan makeutusaineisiin pätee sama ilmiö, kuin 1980–90-luvuilla suositeltuihin rasvattomiin ja light-tuotteisiin. – Niitä ei suositella enää, ja tämä meta-analyysi vahvisti, ettei energiattomissa makeutusaineissa ole mitään varsinaista etua. Luontainen mieltymys Niina Kaartinen muistuttaa, että ihmisellä on luontainen mieltymys makeaan. – Terveyden kannalta on ratkaisevaa, millaisia elintarvikkeita sokerittomilla makeuttajilla makeutetaan ja paljonko näitä elintarvikkeita nautitaan. Kaartisen mukaan tutkimuksen sanoma ei missään nimessä ole, että valkoista sokeria voisi nauttia mielin määrin. – Valkoinen sokeri on kotitalouksissa ja elintarviketeollisuudessa makeuttamiseen käytettyä niin sanottua lisättyä sokeria. Suositus lisätyn sokerin saannin rajoittamisesta pätee siis edelleen, ja sen takana on näyttö esimerkiksi sokeripitoisten juomien yhteydestä ylipainoon ja kroonisiin sairauksiin. – Siitäkin on näyttöä, että runsas lisätyn sokerin saanti on yhteydessä epäedullisiin elintarvikevalintoihin, kuten vähäisempään hedelmien, marjojen ja kasvisten käyttöön. Kannattaako korvata? Niina Kaartinen mainitsee, että painonhallinnassa sokerilla makeutettujen juomien korvaaminen juomilla, jotka sisältävät keinotekoisia tai vähäenergisiä makeuttajia, voi auttaa. – Toisaalta erittäin runsas keinomakeutettujenkin juomien kulutus voi sotkea ateriarytmiä ja köyhdyttää muuta ruokavaliota, ellei ruokavalion ravintoainetiheydestä huolehdita. Jos sokeria nauttii liikaa, paino nousee varmasti, sillä sokeri varastoituu kehoon rasvana. – Sokeri on täysin tyhjää energiaa, mutta toisaalta herkkuja voi syödä joskus terveellisen ruokavalion ohella. Jos yrittää liikaa korvata keinotekoisilla makeutusaineilla aitoa herkkua, se ei monesti toimi, Niina Hämäläinen muistuttaa. Suomalaiset käyttävät myös muita valkoisen sokerin korvaavia sokerituotteita siinä uskossa, että ne olisivat terveellisempiä. Korvaavia tuotteita ovat esimerkiksi intiaani-, raakaruoko- ja kookossokeri, kookosnektari, ruskea sokeri, agave-siirappi, vaahterasiirappi ja hunaja. – Siirapeissa on noin 75 prosenttia hiilihydraattia eli sokeria, ja myös “vaihtoehtoisissa” sokereissa noin 90 (87–92, tavallisessa valkoisessa sokerissa 99,9) mikä voi tulla monelle yllätyksenä, eivätkä ne kuitenkaan sisällä merkittäviä määriä ravintoaineita. Terveyden kannalta on ratkaisevaa, millaisia elintarvikkeita sokerittomilla makeuttajilla makeutetaan ja paljonko näitä elintarvikkeita nautitaan. Suomalaiset käyttävät muita valkoisen sokerin korvaavia sokerituotteita uskoen, että ne ovat terveellisempiä. Sokerit ja makeutusaineet vertailussa 1. Sakkaroosi eli tavallinen sokeri Sakkaroosi imeytyy tehokkaasti elimistössä ja siitä saa nopeasti energiaa, eli se nostaa verensokeria. Sakkaroosia esiintyy hedelmissä, kasviksissa ja marjoissa, mutta sitä on eniten elintarvikkeissa, joihin sitä on lisätty niiden valmistuksessa, kuten makeisissa, virvoitusjuomissa ja leivonnaisissa. Sakkaroosilla on epäedullinen vaikutus hammasterveyteen, ja se on yksi keskeisimmistä lisätyistä sokereista. Huom: LISÄTTYÄ SOKERIA 2. Fruktoosi eli hedelmäsokeri Fruktoosin energiapitoisuus on sama kuin sakkaroosin. Fruktoosi nostaa verensokeria hitaammin kuin sakkaroosi, koska sen aineenvaihdunta elimistössä on erilainen. Fruktoosia esiintyy hedelmissä ja marjoissa. Fruktoosia käytetään kuitenkin myös makeuttajana, jolloin se kuuluu lisättyihin sokereihin. Huom: LISÄTTYÄ SOKERIA 3. Hunaja Hunaja on mehiläisten tuottama makea aine, joka koostuu glukoosista, fruktoosista ja sakkaroosista. Hunajan energiapitoisuus on 80 prosenttia tavallisen sokerin energiapitoisuudesta. Hunajaa käytetään tavallisen sokerin tapaan makeuttajana ja se luokitellaan lisättyihin sokereihin. Huom: LISÄTTYÄ SOKERIA 4. Palmusokeri Sokeria, jota valmistetaan tiettyjen palmulajikkeiden kukintojen medestä haihduttamalla. Palmusokeri on taloussokeria vähemmän puhdistettu, mutta kemialliselta sokerikoostumukseltaan ja energiapitoisuudeltaan verrattavissa tavalliseen sokeriin. Palmusokeria käytetään tavallisen sokerin tapaan, ja se luokitellaan lisätyksi sokeriksi. Huom: LISÄTTYÄ SOKERIA 5. Sokerialkoholit Sokerialkoholit ovat sokereiden alkoholijohdannaisia ja niitä esiintyy kasveissa, hedelmissä ja marjoissa. Niihin kuuluvat esimerkiksi sorbitoli, ksylitoli, mannitoli sekä erytritoli. Sokerialkoholien energia-arvo on noin 60 prosenttia tavallisen sokerin energia-arvosta. Sokerialkoholeja käytetään yleisesti sokerin korvikkeina. Ne eivät ole haitaksi hammasterveydelle, koska suun bakteerit eivät voi hyödyntää niitä. Sokerialkoholien runsaan käytön haittavaikutuksia ovat mahdolliset vatsavaivat. Huom: EI HAMMASHAITTOJA, VÄHEMMÄN KALOREITA 6. Keinotekoiset makeutusaineet Keinotekoiset makeutusaineet eivät sisällä juuri lainkaan energiaa ja ne ovat jopa monta sataa kertaa makeampia kuin tavallinen sokeri. Niitä ovat esimerkiksi Asesulfaami K, Aspartaami, Sukraloosi, Syklamaatti ja Sakariini. Näitä intensiivimakeuttajia käytetään monissa elintarvikkeissa, kuten virvoitusjuomissa. Joillekin keinotekoisille makeutusaineille on määritelty päivittäiset enimmäissaannit, mutta kohtuukäytössä keinotekoisesti makeutettujen elintarvikkeiden käyttö on turvallista. Huom: KALORITON 7. Stevioliglykosidit Stevioliglykosideja saadaan steviakasvin lehtiuutteesta. Stevia on kaloriton makeutusaine, joka on sokeria jopa 300 kertaa makeampaa. Stevioliglykosideja käytetään joissakin elintarvikkeissa, kuten virvoitusjuomissa useimmiten yhdessä jonkin muun makeutusaineen kanssa. Nykytietämyksen mukaan stevioliglykosidit ovat hyvin siedettyjä, eikä niillä makeutettujen elintarvikkeiden kohtuukäyttöön ole tähän mennessä liitetty terveysriskejä. Huom: KALORITON Asiantuntijana THL:n erikoistutkija Niina Kaartinen Sokerin saantisuositus koskee lisättyjä sokereita, ei hedelmien, kasvisten ja marjojen luontaista sokeria. Suositusten mukaan lisättyjen sokereiden saanti ei saisi ylittää kymmentä prosenttia kokonaisenergian saannista. Tämä vastaa noin 45–55 grammaa päivässä. Paras keino saavuttaa suositus on vähentää makeisten, sokerilla makeutettujen juomien ja maitotuotteiden sekä makeisten, leivonnaisten ja jälkiruokien kulutusta.