Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Kuorevedellä syntynyt Paavo Raivonen oli muusikkona täysin itseoppinut – Levytti Dallapé-orkesterin riveissä lähes tuhat kappaletta

Martti Jäppilän perustaman Dallapé-orkesterin hanuristi Paavo Raivonen syntyi Kuorevedellä 24. syyskuuta 1909 kymmenlapsisen perheen toiseksi nuorimpana. Koti oli hyvin köyhä, ja isäpappa liikkuvalla luonnolla varustettu. Musiikilliset taipumukset lienevät sukuperimää, äidin suvusta löytyi ranskalainen oopperalaulajatar. Raivosen musikaaliset taipumuksensa ilmenivät jo varhain. Hän oli opetellut hanurinsoittoa 5-vuotiaasta alkaen. Kotona ei soitinta ollut, joten soiton harjoittelu ja lapsuuden aikana Kuorevedellä tapahtuneet julkiset esiintymiset talkootansseissa, häissä ja hautajaisissa tapahtuivat lainahanurilla. Äitinsä kuoltua vuonna 1921 Raivonen muutti Helsinkiin, vain 12-vuotiaana. Siellä hänellä oli vanhempia veljiä, jotka auttoivat hänet elämän alkuun ja myös hankkivat hänelle ensimmäisen oman hanurin. Raivonen sopeutui Helsinkiin nopeasti ja ajoi välillä taksiakin. Hän oli osakkaana musiikkikaupassa. Itseoppinut muusikko Paavo Raivonen oli varsin nuorena opetellut soittamaan hanurin lisäksi myös tenorisaksofonia, klarinettia ja viulua sekä opetellut nuotit. Muusikkona Raivonen oli täysin itseoppinut. Hän ei tiettävästi ottanut yhtäkään oppituntia musiikin teoriaan. Dallapé-orkesterin ensilevytysten aikoihin vuonna 1928 haitaria ja saksofonia soittanut Raivonen liittyi orkesteriin. Raivonen olikin sen jälkeen mukana kaikissa Dallapén levytyksissä, joita 1930-luvun aikana tehtiin lähes tuhat kappaletta. Dallapén levyillä hän on soittanut hanurin lisäksi myös tenorisaksofonia, klarinettia ja viulua. Raivonen oli siis varsinainen multi-instrumentalisti. Ensimmäiset soololevytyksensä Raivonen teki Niilo Saarikon Levytukku Oy:n Columbus-levymerkille Berliinissä vuoden 1929 keväällä. 1930-luvun aikana Raivonen osallistui lukuisiin levytyksiin myös muissa kokoonpanoissa. Viljo Vesterisen veroinen Luonteeltaan Raivonen oli vaatimaton ja syrjäänvetäytyvä. Tästä kertoo sekin, että vaikka hän hanuristina oli Viljo Vesterisen tasoinen, hän ei halunnut osallistua harmonikkakilpailuihin. Hanuristina Raivonen onkin jäänyt Vesterisen varjoon. Omia soololevytyksiä Raivoselle kertyi vuosina 1929–1942 ainoastaan 27 kappaletta, joista osa on harmonikkaduettoja Vesterisen tai Onni Laihasen kanssa. Sota keskeytti Raivosen musiikilliset haaveet, sillä hänen musiikkikauppansa Helsingin Kaisaniemenkadulla tuhoutui pommituksessa. Epäonnistunut Amerikan matka Raivonen teki sotien jälkeen vielä Amerikan-matkan, joka ainakin mahdollisia esiintymisiä silmällä pitäen epäonnistui. Raivosen elämänvaiheista sotien jälkeen ei muutenkaan ole paljon tietoa. Sodan jälkeen hän vietti paljon aikaa merillä palvellen apumiehenä laivoissa. Tästä kertoo sekin, että hänen Kuorevedellä asuva veljensä sai häneltä postia eri puolilta maailmaa. Raivonen asettui asumaan Ruotsiin 1960-luvun alussa. Hän oli tiettävästi säilyttänyt hanurinsa. Jossakin vaiheessa hanuri kuitenkin varastettiin häneltä. Monien vaiheiden jälkeen soitin kuitenkin löydettiin, ja sitä säilytetään nykyisin Kuoreveden kotiseutumuseossa. Paavo Raivonen kuoli Tukholmassa juhannuspäivänä, 24. kesäkuuta 1981. Lähteet: pomus.net, Tikka, Marko – Tamminen, Toivo, Tanssiorkesteri Dallapé. Suomijatsin legenda 1925–2010 (SKS. Hämeenlinna 2011).