Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Jämsässä vieraillut Tommy Hellsten puhui läsnäolon tärkeydestä: ”Ihminen ei voi saada tarpeeksi sitä, mitä hän ei tarvitse”

– Ihana. Hän esiintyi todella edukseen, parempi kuin televisiossa, Pirkkoliisa Tikka analysoi Tommy Hellsteniä luennon jälkeen. Luennoitsija, teologi, kirjailija ja terapeutti. Näitä kaikki edellä mainittuja sanoja voi liittää Hellsteniin. Kuoreveden lauantai-illassa hän puhui aiheesta Olet enemmän kuin aavistat – uusi tulevaisuus on tulossa, jos menet sitä vastaan. Visuvedeltä tunnin matkan Jämsään Hellsteniä kuuntelemaan tehneet Pirkkoliisa Tikka ja Minna Hakkarainen olivat tyytyväisiä parituntisen luennon antiin. Molemmat ovat lukeneet useita porvoolaisen Hellstenin kirjoja ja he huomasivat, että teosten tekstit tulivat luennolla elävämmin esille kuin painettuina sanoina. – Hän toteutti luennolla sitä, mitä hän sanoo, eli oli läsnä. Meidän välillämme ei ollut muuria. Mielestäni hän esitti jutut paremmin kuin mitä ne ovat kirjassa, Tikka sanoo. Hakkarainen puolestaan kertoo, että hän yrittää elää kuten Hellsten kehottaa: nauttia hetkestä hetki kerrallaan ja olla onnellinen. Pelko tulla kuulluksi Noin 60 ihmistä kuunteli herkeämättä Hellstenin puhetta. Osa kirjoitti miehen sanoja muistiin, osa tyytyi pohtimaan niitä itsekseen. Dialogiakin käytiin, vaikka ensimmäisen tunnin ajan yleisö vain istui ja kuunteli. Hellsten puhui läsnäolosta ja siitä, miten sen edellytyksenä on rohkeus menettää kontrolli. Ihmiset ovat erilaisia ja ainutlaatuisia, mutta kun sukellamme tarpeeksi syvälle, sieltä löytyy asia, joka tekee meistä samanlaisia. – Meillä kaikilla on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Sitä me myös pelkäämme eniten. Ihminen on Hellstenin mukaan haavoittuvaisin, kun hän avautuu. Mutta jos avautumista ei tehdä, ei voi ikinä olla läsnä. Mies kertoi esimerkkejä omasta elämästään. Nuoruudessa hänen yrittäjävanhempansa havittelivat aina jotain suurempaa. Oli se sitten mökki tai isompi auto. Kun he yritteliäinä ihmisinä saavuttivat haluamansa asian, se ei ollutkaan riittävä. – He eivät päässeet ikinä perille. Ihminen ei voi saada tarpeeksi sitä, mitä hän ei tarvitse. Ulkoinen menestys osoittautuu tyhjäksi. Vanhemmat eivät olleet läsnä lapsensa elämässä. Saaristossa asunut isoäiti sen sijaan oli. Hän oli läsnä peratessaan kampeloita meren rannalla. Ikävät tapahtumat voi hyväksyä Hellsteniä kohtasi suuri suru, kun hänen vaimonsa kuoli yllättäen muutama vuosi sitten. Hän kertoo maailmansa särkyneen sillä hetkellä, mutta se sai hänet myös ajattelemaan: miksei minullekin voi käydä näin, kun tällaista tapahtuu? Hellstenin mukaan ihmiset, jotka hyväksyvät tapahtuvat asiat, eivät katkeroidu, jos he eivät valitse katkeroitumista. Menetyksen hetkellä pitää ensin prosessoida tunteet, kuten kipu, tuska, suru ja viha, mutta sitten asiat voi hyväksyä. – Tuntuu, että heissä, jotka ovat menettäneet eniten, syntyy eniten kiitollisuutta. Ihminen ei voi valita, mitä tulee tapahtumaan, mutta hän voi valita sen, miten suhtautua tapahtumiin. Voi nöyrtyä kuuntelemaan tai katkeroitua ja kieltäytyä hyväksymästä. Hellsten muistuttaa, ettei mitään ole koskaan tapahtunut menneisyydessä, eikä mitään tule tapahtumaan tulevaisuudessa. – Ei ole muuta kuin tämä hetki. Hän toteaa, että menneisyyden asiat pitää tuntea ja käsitellä, että ihminen voi olla läsnä. – Jos menneisyyttä ei käsittele, se pakkautuu sisälle ja sitten siinä eletään. Pitää vapautua elämään. Ja lopulta hän saapui perille. Kaiken ytimessä on rakkaus. – Kun ihminen tunnistaa ja kokee heikkoutensa, hän ymmärtää tarvitsevansa rakkautta. Hän alkaa avautua ja saa rakkautta, koska rakkaus on kaikkialla, sinussa ja minussa. Heikkous antaa väylän rakkaudelle.