Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Näitä asioita lukijamme halusivat kysyä tuoreelta kaupunginjohtajalta – Lue Helasteen vastaukset

Kysyimme aiemmin tällä viikolla Jämsän Seudun Facebookissa , mitä te lukijat haluaisitte kysyä tuoreelta kaupunginjohtajalta Hanna Helasteelta. Esitimme osan kysymyksistä kaupunginjohtajalle, ja näin hän vastasi. Millaisilla kannustimilla houkuttelisit nuoria perheitä Jämsään asumaan? –  Nähdäkseni tällaiset erilliset kannustimet eivät välttämättä ole kaikkein toimivin tapa houkutella uusia asukkaita kaupunkiin. – Lapsiperheille tärkeintä asuinkaupungissa on palveluiden toimivuus. Miten perhe saa arjen pyörimään, miten varhaiskasvatus, esiopetus, koulu ja koulunjälkeinen kerhotoiminta toimivat? Lapsiperheille on tärkeää, että he voivat rakentaa arjen niin, että lapset pystyisivät olemaan mielekkäissä toiminnoissa silloin, kun vanhemmat ovat töissä, ja että perheelle jäisi myös yhteistä aikaa. Miten viesti lapsiperheiden palveluiden toimivuudesta sitten saadaan välitettyä eteenpäin? – Oli ihana kuulla Huohvanaisen perheen tarina. Se on hyvä esimerkki siitä, että kaikkein tärkein viesti on se, minkä asukkaat itse antavat ulospäin. Voimme rakentaa vaikka minkälaista markkinointia, mutta se ei pure, jollei se ole aitoa. Pelkillä mielikuvilla ei enää selvitä, sillä negatiivinen viesti tulee aina voimakkaampana läpi kuin positiivinen. Meidän tuleekin saada positiivista viestiä vahvistettua. Millä tavoin arvotat henkilöstön aina ruohonjuuritasolta ylimpiin virkamiehiin? – Siltä osin kuin olen ehtinyt henkilöstöä tapaamaan ja lähettämälläni sähköpostiviestillä koko henkilöstölle viestimään, olen toivottavasti pystynyt tuomaan esiin, että arvostan ihmisiä ja heidän osaamistaan. – Keiteleellä työskennellessäni näin monta kunnan osa-aluetta ihan ruohonjuuritasolta lähtien ja olin enemmän ja vähemmän mukana kaikessa kunnan toiminnassa. – Se, että on osaava ja tekevä henkilöstö, on kuitenkin tae kaikelle sille, mitä me pystymme yhdessä tekemään. Henkilöstö on äärimmäisen keskeisessä roolissa kaikessa, mitä teemme. Koen suurilta osin olevani tässä henkilöstöä varten, jotta he pystyvät tekemään parasta mahdollista palvelua. Onko sinulla keinoja saada heidät kaikki motivoitua puhaltamaan yhteen hiileen, jotta käytettävät resurssit ohjautuisivat viisaasti ja tehokkaasti kohti parempaa Jämsää? – Uskon, että motivaatio on aina sisäsyntyinen asia, jota kukaan ei voi ulkopuolelta synnyttää. Totta kai pystyn toimillani vaikuttamaan siihen, että olosuhteet ja edellytykset sille, että työ koetaan mielekkääksi ja merkitykselliseksi, ovat olemassa. Se on yleensä se keskeisin motivaation lähde. On tärkeää, että ihmiset tulevat ja kokevat tulevansa kuulluiksi. Miten saat työttömät töihin... – Olen ollut työllisyydestä vastaavana henkilönä Vaalan vuosina, ollessani kunnan hallinto- ja elinkeinojohtajana. – Kokemukseni mukaan suurin osa työttömistä kyllä haluaa töihin. Se, että heille löytyy soveltuva työpaikka on sitten se haastavampi osa-alue. – Jämsä haki työllisyyden kuntakokeiluun, johon emme näillä näkymin kuitenkaan valitettavasti ole pääsemässä mukaan. Uskon, että on kuitenkin mahdollista saada kokeilun ulkopuolelta tälle kokeilualueelle toisentyyppistä työllisyyttä edeltävää toimintaa. Siinä on täällä vielä paljon tekemistä, että saataisiin työpaikat ja työntekijät yhteen. ja houkuttelet PK-yrityksiä kaupunkiin? – Toisaalta se, että meillä on suhteellisen korkea työttömyys verrattuna yleiseen tasoon, tarkoittaa että meillä on työvoimareserviä. Sillä voi olla suuri merkitys yrityksen sijoittumispäätökselle, kun he tarkastelevat, missä on työvoimaa saatavilla. Aihetta tulee tulevaisuudessa perata ja miettiä, onko mahdollista yhdistää kasvuhaluisia yrityksiä alueilta, joissa työvoiman saatavuus on tiukempi, yhteen Jämsän kanssa. –Yritysten sijoittumispäätösten takana on aina hyvä peruste. Jos he tulevat Jämsään, he katsovat saavansa Jämsältä jotain enemmän kuin esimerkiksi sijaitsemalla Jyväskylässä. Se voi olla esimerkiksi tilan hinta, matkailijoiden määrä tai yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Millaisia verkostoja sinulla on Lahden ja Tampereen suuntaan ja miten aiot näitä verkostoja hyödyntää? – Minulla on nyt kuudes virallinen työpäivä menossa Jämsässä, joten ihan hirvittävästi en ole ehtinyt verkostotyöhön keskittyä. Kunta-alalla olen kuitenkin toiminut kohtuullisen pitkään ja tehnyt yhteistyötä eri viranomaistahojen ja sidosryhmien kanssa koko maan tasolla. – Jokainen paikka vaatii tietysti oman verkoston, ja siinä minulla on tällä alueella vielä rakennettavaa. Etelä-Suomessa vuosia vaikuttaneena, kontakteja kuitenkin löytyy myös tuolta suunnalta. Kunta-alan väki on suhteellisen yhtenäistä ympäri maan. Jämsän seutu kiinnostaa lähikaupunkien asujia, oikeasti. Joka viikko Jyväskylä–Tampere -akselilta otetaan yhteyttä ja kysytään myytäviä kohteita, syynä edulliset kodit. Millä saisimme vielä enemmän positiivisempaa ilmapiiriä luotua jämsäläisiin, jotta tänne olisi mukava tulla ja voisimme toivottaa ulkopaikkakuntalaiset tervetulleiksi? – Tämä on varmaan se kohta, jossa kysytään vain ja ainoastaan yhteisvastuuta asiasta. Jokainen kaupunkilainen on oman alueensa markkinamies tai -nainen. Se viesti, jota meistä kukin kertoo ulospäin, on se todenmukaisin ja uskottavin viesti Jämsän kaupungista. – Yleisesti ottaen, kyllähän siinä kaupunkiorganisaationkin täytyy ruveta peiliin katsomaan, jos asukkaat kokevat, etteivät he voi vaikuttaa asioihin. –Meidän pitää pystyä lisäämään vuorovaikutusta asukkaiden kanssa ja luomaan kanavia, joiden kautta viesti kulkee. Kaupungin toiminta on laajaa. Mitä välittömämpi ja avoimempi keskusteluyhteys asukkaiden kanssa on, sitä paremmin pystymme näitä asioita hoitamaan. Millaista sinun mielestäsi on yleisesti ajateltuna esimerkiksi kaupunkiorganisaation ja paikkakunnan eri urheiluseurojen välinen toiminta parhaimmillaan? Mitä näkisit sen Jämsässä olevan ja mitä se vaatisi ollakseen toimintaa parhaimmillaan? –Yleisesti ottaen kolmas sektori on erittäin suuri voimavara. Julkisen organisaation on mahdollista ja kannattavaa tukea niiden toimintaedellytyksiä, jotta ihmiset voivat harrastaa ja pysyä aktiivisina. – Esimerkiksi Keiteleellä loimme erilaisista yhteistyömalleja. Tietyt urheiluseurat järjestivät lasten kerhotoimintaa koululla iltapäivisin eri lajeissa. Seurat ottivat myös vastuun kunnan aiemmin tuottamista palveluista. He tekivät työn talkoina, mutta heille maksettiin jokin korvaus järjestetystä toiminnasta. – Uskon, että kaupungin ja kolmannen sektorin tiiviillä yhteistyöllä jokaiselle seuralle löytyy oma tapa toimia kaupungissa niin, että toiminta on oikeaa suhteessa seuran omiin että kaupungin resursseihin nähden. – Tällä hetkellä en vielä tunne Jämsän seura- ja järjestökentän koko potentiaalia. Uskon kuitenkin vuorovaikutukseen.