Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Kaikki vanha tieto kirjaksi – Valkealuomen kyläkirjan pitäisi olla valmis parin vuoden kuluttua

Luomen talon vanha pirtti täyttyi viime torstaina innokkaasta puheensorinasta. Paikalla oli kolmisenkymmentä Valkealuomen kylän nykyistä ja entistä asukasta, joten juttua riitti. Erityisen kiinnostunut kylään liittyvistä asioista on FM Marjo Luomi . – Tarinoista ja kaikesta muusta kylään liittyvästä aineistosta koostan Valkealuomen kyläkirjan, hän kertoo. Marjo Luomi on taustaltaan historiantutkija, joten kirjahanke etenee ammattilaisen otteella. Tulevan kyläkirjan työnimi on "tuhansien vuosien jäljet". – Tällä kylällä on historiaa kivikaudesta nykypäivään. Vanhin täältä löytynyt esine on peräisin vuodelta 4000 ennen ajanlaskumme alkua. Itse Marjo Luomi linkittyy kylään avioliiton kautta. Hänen puolisonsa Erkki Luomi on Luomen talon poikia. – Olen asunut tällä kylällä vuodesta 2000 ja meidät on vihittykin tässä Luomen pirtissä, Marjo Luomi kertoo. Suunnilleen entinen Luomen koulupiiri Kirjahanketta on suunniteltu kylällä pitkään. Jo 1980-luvulla Valkealuomessa kokoontui työväenopiston kylähistoriapiiri. Tuolloin koottu aineisto ei edennyt kuitenkaan kirjaksi saakka. – Mutta sekin aineisto on tallessa ja käytettävissä, iloitsee Luomi. Tällä kertaa kirjahanketta isännöi Valkealuomen Maa- ja kotitalousseura. – Avustusta saamme myös Hirvelän kotiseutusäätiöltä, kertoo seuran puheenjohtaja Ilkka Kyllästinen. Maantieteellisesti kyläkirja käsittää Hietakylän, Valkealuomen, Hirvelän ja Elimäen alueet sekä Hakalantien varren. – Tämä on suunnilleen entinen Luomen koulupiiri, selventää Kyllästinen. Aarteet ja parhaat muistot Heti ensimmäisessä tapaamisessa Marjo Luomi pisti porukan töihin. Kyläläiset saivat pohtia, mitkä ovat Valkealuomen aarteita ja mikä on paras muisto kotikylältä. Aarteita ovat kyläläisten mielestä esimerkiksi kalavedet, mustikkamaat ja tietysti maailman parhaat ihmiset. Järvimalmiakin on joskus löytynyt, josta on sitten tehty rautaa. Yksi aarre on ilman muuta Luomen talon kotimuseo, johon talon edellinen isäntä Olli Luomi kokosi aikanaan mittavan määrän vanhaa esineistöä. Tilauksesta auki oleva kotimuseo pitää sisällään tavaraa kalastus- ja maatalousvälineistä kangaspuihin ja vaatteisiin. Kylän vanhimmat talot ovatkin juuri Luomi ja Hirvelä. Molemmat talot on perustettu 1500-luvun puolivälissä vuoden välein. Vähitellen asutus lisääntyi, kun tiloja lohkottiin ja taloille perustettiin torppia. Sodan jälkeen kylän väkilukua lisäsivät siirtolaiset. Valkealuomi olikin aikanaan vilkas kylä, jossa oli yhtä aikaa jopa kolme kauppaa. – Nyt täällä on vain muutamia lapsia, toteaa Luomen nykyinen isäntä Esko Luomi . Tyttöjen heinäkuorma nurin Lapsuuskylän historia kiinnostaa myös siskoksia Raija Moisiota ja Anneli Savolaista. – Meidän vanhemmat tulivat tänne evakkoina. Itse kävimme Luomen koulua, he kertovat. Yksi hauska lapsuusmuisto heitä edelleen naurattaa. – Olimme ehkä kymmenvuotiaita, kun haimme kahdestaan hevosella heiniä ja kuorma kaatui, mutta jotenkin siitä selvittiin. Pekka Lampinen on syntynyt ja asunut kylällä ikänsä. – Minun aarteeni on olemassaolo ja mahdollisuus tehdä vielä töitäkin, sanoo ikämies. Heti kirjatalkoiden avausiltana Marjo Luomi sai kirjallista materiaalia ja valokuvia Anja Salmiselta . – Ilman muuta myös vanhat kuvat ovat kirjaan tervetulleita, toteaa Luomi. Seuraavat muistelutalkoot pidetään Luomen pirtissä 28.7. kello 14. Kylän nuoret pitävät tapahtumassa kahviota. Luomen kotimuseoonkin pääsee samaan aikaan opastetulle kierrokselle.