Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Suomalaisten matkustusinnostus Viroon hiipuu hiipumistaan: ”Olisiko korkea aika tehdä jotain?”

Heinä–elokuu on perinteisesti Viron matkailun vilkkainta aikaa. Tilastojen mukaan suomalaisten kiinnostus suosituimpaan matkailukohteeseen Viroon on kuitenkin hiipunut, vaikkei sitä huomaa Tallinnassa vanhankaupungin kaduilla. Suomea kuulee Tallinnan keskustassa enemmän kuin kesäisessä Helsingissä. Tallinnan kesästä nauttii viikonloppuisin noin 20–25000 suomalaista. Myös monet Jämsänjokilaakson asukkaista ovat kokeneet Tallinnan ja Viron muuttuneen ilmeen. Suomesta poikettiin Tallinnassa nykymalliin mukaan 1930-luvulla, mutta maailmansota lopetti käynnit. Sodan jälkeen Eestin neuvostotasavalta uinui kauan suljettuna ulkopuolisilta. Vasta 7. heinäkuuta vuonna 1965, 26 vuoden tauon jälkeen, avautui laivareitti uudelleen Helsingin ja Tallinnan välillä. Ensimmäinen risteilyalus Vanemuine oli hidas, ahdas ja tunkkainen nykyaluksiin verrattuna. Sadoille suomalaisrakentajille Tallinna tuli tutuksi jo 1960–1970-lukujen vaihteessa, kun Viru-hotellia rakennettiin. Viru valmistui suomalaisten urakoimana värikkäiden vaiheiden jälkeen toukokuussa 1972. Viru on ollut yksi suomalaisten tunnetuimmista maamerkeistä Tallinnassa, siinä kuin 1400-luvun goottilainen Raatihuonekin. Matkailubuumi syntyi, kun Viro itsenäistyi elokuussa 1991 ja maa avasi taas porttinsa jäykän neuvostobyrokratian jäljiltä. Virossa 20. elokuuta on kansallinen vapaapäivä, viralliselta nimeltä itsenäisyyden palauttamisen päivä. Yksittäistä syytä Viron suomalaiskävijöiden vähentymiselle ei ole, mutta tilastollisesti noususuhdanne taittuu aina jossakin vaiheessa. Suomalaiskävijöiden määrä kasvoi nimittäin joka vuosi 1991 alkaen aina vuoteen 2016 saakka. Virossa uskottiin, että kasvu jatkuu ikuisesti ilman panostusta markkinointiin. Vastatuuli puhaltaa nyt kovaa. Erityisesti Tallinnassa hinnat nousevat kohisten. Kaupungin vetovoima suomalaissilmissä myös vähenee useampien käyntikertojen jälkeen. Virossa vierailee vuosittain yli kaksi miljoonaa suomalaista, joista 98 prosenttia matkustaa laivalla. Suomalaiset jättävät Viroon runsaat miljardi euroa, mikä on enemmän kuin Viron maataloustuotannon arvo. Viron maatalousministeriössä työskentelee 250 päätoimista työntekijää, mutta matkailusektorille ei ole palkattu yhtään päätoimista. Olisiko korkea aika tehdä jotakin?