Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Onko selkäsi jatkuvasti kipeä ja jumissa? Näin tunnistat tyypillisimmät selkäsäryn aiheuttajat ja hoidat niitä oikein

Erilaiset selkäjumit ja selän kiputilat vaivaavat suurinta osaa suomalaisista jossain kohtaa elämää. Erityisesti vaivoille altistaa liian runsas istuminen yhdistettynä liian raskaaseen liikuntaan. Jatkuva istuminen surkastuttaa selkärangan tärkeitä tukilihaksia eli syviä selkä- ja vatsalihaksia. Vastapainoksi keho kaipaisi sopivan raskasta liikuntaa, joka ylläpitää lihastukea. Tavallisimmin selkäkivun voi paikantaa selän pieniin fasettiniveliin, risti-suoliluuniveliin eli SI-niveliin tai välilevyihin. Toistuvat lihasjumitkin liittyvät tyypillisesti selkärangan toimintaan. Kokosimme tähän artikkeliin yleisimmät suomalaisia vaivaavat selkäkivut ja -jumit. Kiropraktikko Niklas Tast kertoo, mistä ne johtuvat, miten ne tunnistaa, mitä niille voi tehdä kotikonstein ja milloin kannattaa mennä ammattilaisen hoitoon. Fasettilukot Fasettilukko tarkoittaa selkärangan nikamia yhdistävien pikkunivelten eli fasettinivelten jumiutumista. Kun fasettinivel menee jumiin, sitä ympäröivät lihakset menevät helposti kramppiin. Kipu alkaa usein yllättäen. Jumi voi iskeä mihin tahansa selkärangan osaan. Etenkin rintarangassa fasettilukkoon liittyvä kipu on usein pistävää ja voi tuntua puristuksena hengittäessä. – Rintaranka on alaselkää alttiimpi fasettiongelmille, koska siihen kohdistuu paljon kiertoja ja vääntöjä, Niklas Tast sanoo. Kaularangan fasettinivelvaivat säteilevät helposti hartioihin ja takaraivolle, mikä aiheutta päänsärkyä. Alaselässä fasettilukko aiheuttaa tyypillisesti toispuoleista kipua, joka säteilee pakaran, lantion ja reiden alueelle. Perimmäistä syytä fasettinivelten jumiutumiselle ei tiedetä varmasti. Tastin mukaan teorioita on kahdentyyppisiä: vaiva saattaa johtua tukilihaksiston jäykistymisestä tai sitten ongelma on itse nivelten liikkumisessa. Fasettinivel menee tyypillisesti jumiin kahdella tavalla. Ensimmäinen syy on nopea liike, jossa selän tuki pettää ja nivel pääsee äkillisesti vääntymään enemmän kuin pitäisi. Näin voi käydä esimerkiksi liukastuessa tai nostaessa jotain. Toinen yleinen syyllinen ovat pitkäaikaiset, huonot asennot esimerkiksi näyttöpäätteen edessä. – Näissä seuraus on usein sama. Nivelen liike häiriintyy ja tulee niin sanottu lukkotila päälle, Tast sanoo. Fasettilukkoja voi yrittää avata itse esimerkiksi pilatesrullan tai sukkaan sujautettujen tennispallojen avulla. Kotikonsteissa on Tastin mukaan se ongelma, että liikettä voi olla vaikea kohdistaa juuri jumissa olevaan niveleen. Usein kohdenivelen sijaan naksahtavat sitä ympäröivät nivelet. Etenkin rintarangan lukkoja voi kuitenkin kokeilla avata itse. Jos fasettilukot palaavat sinnikkäästi samaan paikkaan, sille on yleensä kaksi syytä. Ensinnäkin perimmäinen ongelman aiheuttaja saattaa olla jossain muualla kuin siellä, missä kipu tuntuu. Esimerkiksi ongelma lantiossa saattaa kuormittaa yläselkää jatkuvasti väärällä tavalla. Tätä kutsutaan liikehäiriöketjuksi. Yläselän ongelmat palaavat, jos koko häiriöketjua ei hoideta. Toistuville ongelmille altistaa myös syvien tukilihasten heikkous. Kun tukilihakset ovat heikot, rangan liikekontrolli on häiriintynyt ja selkä vääntyy helposti liikaa. Etenkin istumatyötä tekevän tai muuten paljon istuvan ihmisen tukilihakset tarvitsevat säännöllistä harjoitusta. Liikekontrollin parantaminen on tärkeä keino kaikkien selkävaivojen ehkäisemisessä ja selän kuntouttamisessa. SI-nivelten kivut SI-nivelen eli risti-suoliluunivelen kipu on fasettinivelkivun ohella hyvin tyypillinen selkärangan vaiva. Joiden arvioiden mukaan lähes kolmannes epäselvistä selkä- ja lannekivuista saattaa johtua SI-nivelten toimintahäiriöistä. Ihmisellä on kaksi SI-niveltä, jotka sijaitsevat ristiluun ja selkärangan taitekohdassa lantioluiden välissä. SI-nivel on ainoa nivel, jolla ei ole suoraa tukilihaksistoa. Siksi se on altis virheasennoille. Tyypillisesti kipu syntyy, kun henkilö nostaa jotain hieman irti vartalosta ja tekee samalla kiertoliikkeen. Nivel ei saa riittävää tukea, jolloin se pääsee liikkumaan liikaa ja jämähtää huonoon asentoon. Kipu on usein äkillinen ja pahimmillaan aiheuttaa noidannuolityyppisen krampin lihaksissa. – Kipu voi olla todella kova ja invalidisoiva. Kävely ja kaikki liikkuminen on sen jälkeen hankalaa, Tast sanoo. SI-nivelkipu voi tuntua alaselässä ja pakaran yläosassa viiltävänä kipuna. Kipu on tyypillisesti toispuoleista. Kipu saattaa säteillä syvälle pakaraan, nivustaipeeseen ja reiteen. Toisin kuin iskiaskipu, SI-nivelkipu ei yleensä säteile polven alapuolelle. Kävely ja juoksu voivat pahentaa oireita, mutta paikoillaan ei kannata maata. Tastin mukaan tärkeintä on, että vaihtelee asentoa. Jämähtänyttä SI-niveltä on fasettiniveltä vaikeampi saada avattua omin avuin. – Ei oikein löydy poppakonstia, jolla sen saisi itse auki. SI-nivelen vaivan kanssa kannattaa useimmiten hakeutua ammattilaisen hoitoon esimerkiksi koulutetulle fysioterapeutille tai kiropraktikolle. Kun SI-nivelen saadaan auki, oireet helpottavat usein parissa päivässä. Sen jälkeen on tärkeää parantaa lantion hallintaa, vahvistaa lantion, pakaroiden ja alaselän tukilihaksia sekä ylläpitää lantion ja pakaran alueen liikkuvuutta, jotta nivel ei pääse jämähtämään uudelleen. Iskias Alaselästä kumpaankin jalkaterään asti kulkeva iskias- eli lonkkahermo on ihmisen pisin ja paksuin hermo. Sen tulehtumisesta tai ärtymisestä seuraa tavallista voimakkaampi alaselkäkipu, joka säteilee alaraajoihin. Jopa 40 prosenttia suomalaisista kärsii jossain vaiheessa iskiaskivusta. Tavallisesti se ilmenee pistävänä kipuna pakarassa. Tyypillisimmät syyt iskiaskivulle ovat välilevyn pullistuma ja selkärangan kulumisesta johtuvat tai rakenteelliset ahtaumat. Iskiaskivun erottaa SI-nivelkivusta erityisesti se, että iskiaskipu usein helpottaa kävellessä ja ärsyyntyy istuessa. Iskiaskipuun voi liittyä alaraajojen tunnottomuutta, mitä yleensä ei liity SI-nivelkipuun. Iskiaskipu saattaa myös säteillä jalkaterään asti, toisin kuin SI-nivelkipu. Iskias paranee yleensä itsestään 1–3 kuukaudessa. Kipua voi kuitenkin helpottaa kotona. Parhaiten iskiaskipuun auttavat kävely ja istumisen välttäminen. Jos vaiva on välilevyperäinen, eteenpäin kumartumista pitää välttää. Toisaalta ahtauman aiheuttamassa kivussa iskiasoireet voivat helpottaa taivuttamalla selkää eteenpäin, koska liike laajentaa hermojuuriaukkoja. Välilevyperäiseen iskiaskipuun voivat auttaa kevyet ja pumppaavat taaksetaivutukset, joita tehdään 10–15 liikkeen sarjoissa. Jos kipu on esimerkiksi vasemmassa jalassa, taivutuksia kannattaa tehdä hieman takavasemmalle. Selkää voi lepuuttaa makaamalla selällään psoas-asennossa siten, että nostaa jalat koukussa ylös esimerkiksi tuolin päälle. Jos tämä asento ei auta, voi kokeilla maata kylkiasennossa jalat koukistettuina sivulle. Jalkojen asentoa voi tukea laittamalla tyynyn jalkojen väliin. Välilevyn pullistuma Selkärangan nikamien molemmin puolin sijaitsevat välilevyt toimivat kuin tyynyt, jotka vaimentavat rangan kuormitusta liikkeessä. Välilevyn hyytelömäinen sisäosa antaa selälle joustavuutta. Välilevyn pullistuma syntyy, kun välilevyn ulkokuori rappeutuu ja hyytelömäinen massa pääsee työntymään taaksepäin. Pienet pullistumat ovat usein oireettomia. Jos kuori repeää kunnolla, hyytelömassa pursuaa ulos ja pääsee ärsyttämään selkänikaman hermojuurta. Tastin mukaan runsas istuminen on yleisimpiä välilevyn pullistuman aiheuttajia. Välilevyn pullistumat paranevat usein itsestään, mutta selvästi hitaammin kuin tavallinen selän lihaskipu. Manuaalisella hoidolla voidaan kuitenkin nopeuttaa välilevyn paranemista. Tupakointi ja ylipaino voivat nopeuttaa välilevyn rappeutumista. Piriformis-syndrooma Joissain tapauksissa iskiaskipu johtuu pakaran anatomisesta rakenteesta. Arviolta 10–15 prosentilla ihmisistä iskiashermo kulkee pakaran ulkokiertäjän eli piriformis-lihaksen läpi, jolloin lihaksen kireys saattaa ärsyttää hermoa. Tätä kutsutaan piriformis-syndroomaksi. – Silloin kipu on puhtaasti pakarassa ja jalassa, mutta ei niinkään selässä, Tast sanoo. Piriformis-lihaksen kireyttä voi helpottaa pumppaavilla venytyksillä. Pakaran hierominen tennispallolla saattaa auttaa, jos löytää lihaksesta niin sanotun trigger-pisteen eli kipua säteilevän lihasmuhkuran. Tätä kannattaa kuitenkin kokeilla varoen, koska väärästä kohdasta painettuna tennispallo voi ärsyttää iskiashermoa lisää. Noidannuoli Noidannuoli eli lumbago on yleisnimitys kovalle selkäkivulle, johon liittyy voimakas lihaskramppi. Neljä viidestä suomalaisesta saa noidannuolen vähintään kerran elämässään. Myös noidannuoli seuraa usein siitä, että nostoliikkeessä selkä jämähtää huonoon asentoon. Tästä syntyy voimakas kipu esimerkiksi SI-nivelessä tai fasettinivelessä. Tukilihaksisto reagoi kipuun äkillisellä suojareaktiolla. – Välillä suojareaktio menee överiksi ja tulee hyvin vahva kramppi, joka jää päälle. Lantio voi mennä niin vinoon, että sen näkee maallikonkin silmin, kertoo Niklas Tast. Noidannuolen iskiessä liikkuminen voi tuntua hyvin vaivalloiselta, mutta silloinkin pitäisi yrittää pysyä liikkeessä. Yleensä liikkuminen auttaa purkamaan kramppia. Tastin mukaan noidannuoli on usein asiakkaille pelottava kokemus, koska kipu voi olla todella voimakas ja kramppi kova. Hoitaminenkin voi olla haastavaa. Ensiavussa noidannuolta hoidetaan pääsääntöisesti antamalla lihasrelaksanttipistos. Manipulaatiohoidossa kramppia hoidetaan laittamalla jämähtänyt nivel liikkeelle. Faskiat eli peitinkalvot Faskiat eli peitinkalvot ovat sidekudosta, joka ympäröi ja yhdistää kaikkia elimistön osia. Faskiaa on ihmiskehossa useissa kerroksissa aina lihaksista ihon alle. Faskioiden kireys tuntuu tyypillisesti lihaskireytenä. Kipu on luonteeltaan enemmän ärsyttävää kuin voimakasta ja pistävää. Tastin mukaan kaikenlainen hieronta auttaa faskioiden kireyteen. Viime vuosina on yleistynyt myös erityinen faskiahieronta, joka keskittyy järjestelmällisemmin juuri lihaskalvojen hierontaan. Lihaskalvoihin pääsee kotona käsiksi esimerkiksi pilatesrullan tai hierontapallojen avulla. Vaikka kireä faskia ei yleensä kipuile voimakkaasti, kalvohieronta voi tuoda kyyneleet silmiin. Lihaskipu Yksi oleellinen selkäkivun aiheuttaja voi olla perinteinen lihassärky, joka seuraa lihaksen jatkuvasta kuormituksesta esimerkiksi raskaassa urheilusuorituksessa. Selkälihasten rasitus tuntuu kipuna selässä. Selän lihakset ovat kiinni selkärangassa, joten ne ovat yhteydessä rangan toimintaan. Jos selkälihaksia särkee toistuvasti samasta kohdasta, lihaskivun taustalla saattaa olla mekaanisia häiriöitä, kuten fasettinivelten ongelmia. Lihaskipuun parhaiten auttavat kevyt, palauttava liikunta ja säännöllinen venyttely. Toistuvissa ongelmissa kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Yliliikkuvuus Selän yliliikkuvuus on tyypillisesti seurausta siitä, että selkäranka on jumissa tai liikkuu huonosti joistain kohdista. Jos selässä on monta huonosti liikkuvaa niveltä, muut nivelet joutuvat liikkumaan liikaa. Yliliikkuvuuden aiheuttamaa kuormitusta pahentaa tukilihasten heikko pito. Yliliikkuvuuteen liittyvä kipu on usein peräisin fasettinivelistä. – Näissä tilanteissa nivel ei ole lukossa, vaan joutuukin tekemään liikaa hommia, Tast sanoo. Kuormituksesta johtuen yliliikkuva kohta on erityisen altis välilevyn pullistumalle. Juttua varten on haastateltu myös Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattoria Maria Sihvolaa.