Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Jos et halua myyräkuumetta, älä imuroi ensimmäisenä mökille tullessasi - Pidä kuitenkin loukut aina vireessä, vinkkaa myyrätutkija Heikki Henttonen

Suomi on myyräkuumeen suurvalta. Tämän takia myyrätutkija, metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen suosittelee, että hiirenloukut pidetään jatkuvasti viritettyinä niin omakotitaloissa kuin mökeilläkin. Ulkorakennuksia unohtamatta. Helsingin normaalilyseon luontokerhossa 14-vuotiaana poikana myyristä kiinnostunut Henttonen on jatkanut tutkimuksiaan yli 50 vuotta, ja edelleen hän innostuu aiheesta. Henttosella on oma tutkimusnurkka Kuhmoisissa vapaa-ajan asunnollaan. Pienen pöydän äärellä tutkija availee niin myyriä kuin tutkii punkkejakin. – Edesmennyt, tunnettu myyrätutkija Asko Kaikusalo kävi pitämässä koulumme luontoseurassa esityksen ja kertoi, että hän tarvitsee apua myyrätutkimukseensa. Siitä myyräurani alkoi. Myyräkuume iski myös tutkijaan Myyräkuumeen pariin Henttonen joutui vähän sattumalta. Hän oli vuonna 1974 pyydystänyt myyriä Sotkamossa gradututkielmaansa varten. Tuolloin juuri kukaan ei ollut vielä kuullutkaan myyräkuumeesta. Myyrät pyydettiin elävältä, ja ne saatiin tutkimuspussiin sillä, että loukun toiseen päähän ujutettin muovipussi, jonne tutkija puhalsi eläimen toisesta päästä. – Siinä puhkuessa tuli vedettyä monta kertaan henkeä myyrän virtsaama pyydys edessä. Paras keino saada myyräkuume. Myöhemmin Henttosen olo huononi – tietenkin juuri silloin, kun hänen piti mennä tapaamaan toista kertaa tulevia appivanhempiaan. Kivut ja kuume hävisivät viikon sairastamisen jälkeen, mutta muutama vuosi myöhemmin Henttonen osallistui seminaariin, jossa puhuttiin Koreasta löytyneestä jyrsijäviruksesta. Kerrottuaan vaimolleen oireista, vaimo totesi, että etkö muista? Sittemmin muutamilta myyrätutkijoilta kerättiin verinäytteitä, jotka tutkittiin Koreassa. Henttosen näytteestä löytyi kyseisen virusryhmän vasta-aineet, vaikka suomalainen Puumala-virus ei täysin vastaakaan korealaista Hantaan-virusta, joka on ensimmäinen löydetty hantaviruslaji. Tutkijalle myyräkuumeen sairastaminen oli tietynlainen onnenpotku. Kun sitten joku vuosi myöhemmin Puumala-virus ensi kerran löydettiin, Suomesta Puumalasta pyydetystä metsämyyrästä, Henttosta pyydettiin heti myyriä keräämään, koska hän ei voi tautiin enää sairastua. Muutamassa viikossa marras-joulukuussa 1979, hän keräsi yli 100 metsämyyrää, ja yllätys oli jonkinmoinen, kun paljastui, että 70 prosentissa metsämyyristä oli virus. Metsämyyrä siis paljastui isäntälajiksi. –  Maailmalla tunnetaan nykyisin kymmeniä eri hantaviruslajeja, ja olen ollut mukana tutkimassa niistä useita niin Amerikoissa kuin Aasiassa. Puumala-viruksen vasta-aineet suojaavat myös muita saman ryhmän viruksia vastaan. Tämä on suuri helpotus maastotutkimuksissa. Ei tarvitse pukeutua avaruuspukuihin tai muihin vastaaviin suojavarustuksiin. Yleisimpiä infektiotauteja Suomessa Puumala-virusta levittää ainoastaan metsämyyrä. Ihmisten kannalta merkittävintä on se, miten suuri myyräkanta on. Viruksen runsaus myyräpopulaatiossa on vuodenaikainen ja kasvaa talven mittaan. Kun kanta on suuri, virusta kantavia myyriä on luonnollisesti enemmän. Pahimpana tartunta-aikana Sisä-Suomessa marras-joulukuussa jopa 50 prosenttia voi olla viruksen kantajia. Myyräkuume on maamme yleisimpiä infektiotauteja. Vuosittain sairastuvien määrä vaihtelee 800:sta 3 300:aan. Jopa puoli miljoonaa suomalaista on saanut Puumala-virustartunnan. Yleisin se on Sisä- ja Järvi-Suomessa. Myyräkuumeeseen sairastutaan eniten syksyllä ja alkutalvesta, mutta Puumala-viruksen voi saada myös keväällä. Metsämyyrä erittää virusta ulosteissa ja syljessä. Ihmiseen se tarttuu pääasiassa hengitysteitse pölyn kautta. – Pahin virhe on, jos tulet mökille ja alat siivoamaan imurilla. Puhallus levittää kaiken ilmaan. Parasta on, että ensin jätökset pyyhkii kostealla rätillä pois. Henttonen neuvoo, että jos puuliiteri tai mökki pitää siivota, se on turvallisinta tehdä alkukesällä tai viimeistään keskikesällä. Tämä siksi, että kanta on nyt alhaisimmillaan ja virus säilyy huonommin lämpimässä. Myyrät eivät myöskään tunkeudu rakennuksiin alkukesällä niin kuin syksyisin. – Polttopuita tai rakennustarvikkeita ei tulisi mökillä varastoida talon tai kuistin alle. Tällaiset paikat houkuttelevat myyriä. Tauti voi itää yli kuukauden Taudin itämisaika on vähintään kaksi viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jopa kuusi viikkoa. – Virus säilyy huoneenlämmössä pölyssä ja ulosteessa jopa kaksi viikkoa. Kylmässä pakkasessa virus voi olla infektiivinen jopa pidempään. Kaikki eivät saa oireita myyräkuumeesta. Henttosen mukaan vain yksi viidestä oireilee näkyvästi. Joillekin tartunta voi tulla sen sijaan rajuna, myyräkuume on aiheuttanut jopa kuolemia. Tavallisimpia oireita ovat raju kuume ja päänsärky. Virus vaikuttaa munuaisten toimintaan, joten selkäkipuja esiintyy sekä näköhäiriöitä ja muita keskushermosto-oireita. – Myyräkuume on niin yleinen, että lääkärit osaavat epäillä sitä oireiden perusteella. Verestä tehtävä vasta-aine testi varmistaa taudin. Jänisrutto leviää hyttysten kautta Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus ei ole ainoa jyrsijöiden levittämä taudinaiheuttaja, jota on tavattu Suomessa. Henttonen on sairastanut myös esimerkiksi jänisruton eli tularemian, vaikka hän itse sai sen Virosta. Nimestään huolimatta jänisrutto on nimenomaan jyrsijöiden tauti, jänikset kuolevat siihen eikä bakteeri säilyisi vain jänisten turvin. – Minulla se meni keuhkokuumeeksi ja oli pahempi kuin myyräkuume. Suomessa jänisruttoa ihmisiin levittävät pääasiassa hyttyset, mutta taudin voi saada myös veden kautta, jos myyrä on esimerkiksi kuollut kaivoon. – Kun meillä on myyrähuippu, niin vuosi myyrähuipun jälkeen tulee jänisrutto. Se, kuinka paljon sitä esiintyy, riippuu kesän kelistä ja hyttysten määrästä. Suomessa tularemian esiintyvyys on korkeimpia maailmassa. Bakteeri tarttuu tehokkaasti, ja tapauksia voi olla Suomessa liki tuhat vuodessa. Antibiootit tehoavat jänisruttoon, eikä se tartu ihmisestä toiseen, kuten ei myyräkuumekaan. Kesyrotat voivat tartuttaa Harvinaisempia jyrsijöiden levittämiä viruksia Suomessa on lehmärokko. Ihminen voi saada tartunnan kissasta, joka on pyydystänyt jyrsijöitä ja levittää sen sitten hoitajaansa. Rokko tarttuu usein haavojen välityksellä. Henttosen mukaan lehmärokko on siinä mielessä uusi tauti, että isorokon häviämisen myötä ja isorokkorokotusten lopettamisen myötä 40 vuotta sitten suoja lehmärokkoa vastaan on hävinnyt nuoremmista ikäryhmistä. Euroopasta on löytynyt hantaviruslajeja, jotka ovat ihmiselle Puumala-virusta vaarallisempia. Henttonen antaa esimerkiksi Dobrava-viruksen, jota tavataan Kaakkois-Euroopassa. Siinä kuolleisuus on jopa 12 prosenttia, mutta onneksi se on harvinainen. Sen sijaan yksi uhka suomalaisillekin on rottien kantama, myös hantaviruksiin kuuluva, Seoul-virus. Henttosen mukaan tämä virus voi aiheuttaa hengenvaarallisen, myyräkuumetta vaarallisemman verenvuotokuumeen. Maailman suurkaupunkien rottapopulaatioissa tätä virusta esiintyy yleisesti, mutta huolestuttavampaa täkäläisittäin on se, että maailmalla, esimerkiksi USAssa, Englannissa ja Ruotsissa virusta on löydetty myös lemmikkeinä pidettävistä rotista. – Lemmikkirotat ovat suosittuja, ja kun niitä kaupataan maasta toiseen, viruskin leviää, ja pidän itsestään selvänä, että Seoul-virusta tulee aikanaan löytymään meiltäkin.