Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Tänään on suomalaisen saunan päivä – Tutkimuksetkin sen todistavat: Sauna tekee hyvää!

Vanha sanonta ”jos ei sauna, terva ja viina auta, niin sitten perii hauta” kertoo vahvasta uskosta löylyn voimaan. Samaan viittaa myöskin toteamus ”Sauna on köyhän apteekki”. Mutta parantaako sauna todella? Sauna oli entisajan ihmisille puhtain ja hygieenisin paikka, jossa synnyttiin, hoidettiin sairauksia, hierottiin, kupattiin ja iskettiin suonta. Kansanperinteessä saunan on uskottu auttavan lähes kaikkiin vaivoihin. Tämän päivän tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet suomalaisten kokemusperäisen tiedon todeksi: sauna on ihmiselle hyväksi. Stressi helpottuu Saunan tärkein terveysvaikutus on rentoutuminen ja stressin helpottuminen. Lämpö pehmittää jännittyneet lihakset, mutta rauhoittaa myös mieltä. Se on erittäin tärkeää etenkin kiireisenä nykyaikana. Saunan rentouttavaa vaikutusta selitetään kahdella eri teorialla. Endorfiiniteorian mukaan syy on saunojan aivoissa, joista vapautuu mielihyvää lisääviä sekä kipua vaimentavia hormoneja aivan kuten liikunnassakin. Psykoanalyyttisen teorian mukaan saunan lämmin, rauhallinen, turvallinen ja hämärä ympäristö palauttaa mielen lapsuuteen ja jopa äidin kohtuun ja tuo sen myötä hyvänolontunteen. Sydämelle hyväksi Itä-Suomen yliopiston professori, kardiologi Jari Laukkanen ja tutkija Tanjaniina Laukkanen ovat kansainvälisen tutkijaryhmänsä kanssa tutkineet saunomisen fysiologisia vaikutuksia ja terveyshyötyjä jo pitkään. Laukkasten tutkimusten mukaan säännöllinen saunominen on yhteydessä pienempään sydänsairauksien, sydänperäisten äkkikuolemien ja verenpainetaudin vaaraan. Myös Alzheimerin taudin ja dementian riskin on todettu vähenevän saunomisen myötä. Jo puolen tunnin saunottelu alentaa kohonnutta verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa. Saunominen saattaa myös laskea kolesterolia, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisätutkimusta. Runsas saunominen vähentää riskiä hengityselinsairauksiin sekä vaikuttaa matala-asteisen tulehduksen tasoon. Kostean lämpimässä saunassa astmaa, keuhkoahtaumatautia ja kroonista keuhkoputkentulehdusta potevien hengittäminen helpottuu. Myös nivel- ja selkäkivut saattavat lievittyä lämmön, rentoutumisen ja mielihyvähormonien myötä. Laukkasen työryhmän tutkimusten mukaan saunasta on eniten terveyshyötyä, jos saunoo vähintään neljä kertaa viikossa ja saunomiskerran pituus on 20-30 minuuttia. Flunssaisena ei saunaan Saunassa sydämen syke kiihtyy ja pulssi saattaa jopa yli kaksinkertaistua. Suomen Saunaseuran kunniapuheenjohtajan, professori Lasse Viinikan mukaan saunominen rasittaa elimistöä kuten reipas kävelylenkki. – Jos jokin tauti aiheuttaa rasitusta kävellessä, on syytä ainakin vähentää löylyn ottoa, Viinikka toteaa. Sykkeestä huolimatta saunottelu ei korvaa liikuntaa. Saunomalla ei kunto kohene. Milloin saunaan ei kannata mennä? Mitä muita varoituksia voi saunojalle antaa? – Saunaa kannattaa myös välttää, jos on märkiviä ihottumia tai tuoreita revähdyksiä. Myöskään humalassa ei pidä mennä saunaan, koska lämmön ja alkoholin yhteisvaikutus voi olla jopa hengenvaarallinen. Pienten lasten saunottamisessa pitää olla varovainen, sillä he kestävät lämpöä hyvin paljon aikuista heikommin, kertoo Viinikka. Onko saunominen hyvä lääke flunssaan? Viinikan mukaan ei ole. Saunaan ei pidä mennä flunssaisena, sillä rasittuneen elimistön täytyy saada levätä. – Koronataudissa, kuten ei missään muussakaan hengitystietulehduksessa pidä mennä saunaan. Ylipäätään kuumeisena sauna ei ole hyväksi, koska silloin elimistössä on muutenkin liikaa lämpöä, ohjeistaa Viinikka. Lauantaina 13.6. on suomalaisen saunan päivä.