Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Järvipelastajat auttavat hädän tullen – Älä kuitenkaan pyydä kyytiä vain kovaksi yltyneen tuulen takia

Jämsän Järvipelastajien toimintakausi on hyvässä vauhdissa. Alkukesän aikana vapaaehtoistyöntekijät ovat ehtineet auttaa jo vesiliikenneonnettomuudessa ja kadonneen henkilön etsinnässä. Tulevana juhannusviikonloppuna alus miehistöineen päivystää pääosin Kukkaron saaren tukikohdassa, mutta kiertää myös Kuhmoisissa ja Luhangassa. Päivystysalue on iso, eikä paatti sen takia ehdi avuntarvitsijoiden luo hetkessä. Aluksen päivystävä päällikkö Juho Koskinen toivookin veneilijöiltä yhteisvastuullisuutta. – Usein se kaikkein lähin alus pystyy parhaiten antamaan ensimmäisen avun hädässä olevalle. On harmittavaa, että nykyään toisista ei juurikaan välitetä, eikä apua aina tarjota. Vesillä liikkujan tulisikin tuntea hätämerkit. Viereisen veneen kuljettaja ei välttämättä heiluttele tervehtiäkseen, vaan apua pyytääkseen. Juhannuksen veneilijöille Koskisella on yksinkertainen vinkki. Pelastusliivit kannattaa pitää päällä pienissä veneissä ja isompien alusten kannella oleskellessa. – Yllättävän paljon ihmisiä tippuu laidan yli. Muutama vuosi sitten yksi veneilijä jopa kuoli jäätyään suoraan veneen alle. Ensivastetehtävien määrä kasvussa Jämsän järvipelastajilla on kauden aikana noin 30-35 hälytystehtävää. Yleisimmät ongelmatilanteet ovat aluksen tekninen vika, polttoaineen loppuminen tai sähkövika. Myös merimiestaidolliset virheet, kuten kiveen tai pohjaan osumiset ovat tavanomaisia hälytyksen aiheita. Viime vuosina ensivastetehtävät sairaankuljetuksineen ovat lisääntyneet selvästi mökkiläisten ikääntyessä. Esimerkiksi viime kesänä Jämsän Järvipelastajat olivat mukana auttamassa kahta mökillä sydänkohtauksen saanutta henkilöä. – Tapauksesta riippuen olemme joko kuljettamassa ambulanssihenkilöstöä paikalle tai antamassa itse ensiapua. Koskinen harmittelee, etteivät sivulliset ihmiset aina ymmärrä, että hälytystehtävillä kohteeseen pyritään mahdollisimman pian. Sen takia valituksia tulee liian lujasta vauhdista ja sen aiheuttamista aalloista. – Pelastustehtäville ajaessa kovaan vauhtiin on aina perusteltu syy. Jokainen varmasti haluaa, että sydänkohtauksen saatuaan apu tulee paikalle mahdollisimman nopeasti. Järvipelastajia pyydetään apuun jopa kovan tuulen takia Aina ihmisten soittamat avunpyynnöt eivät ole aiheellisia. – Joka kesä tulee tapauksia joissa joudumme keskustelemaan avuntarvitsijoiden kanssa ja toteamaan avun tarpeen olevan muuta kuin pelastamista. Esimerkiksi kovaksi yltynyt tuuli saattaa saada ihmiset pyytämään kyytiä saaresta kotisatamaan, vaikka saaressa voi odottaa rauhassa tuulen tyyntymistä. Toisinaan aikuiset lapset ovat huolissaan saaressa olevista vanhemmistaan ja pyytävät järvipelastajia tarkistuskäynnille. Apua saa hätänumeron kautta Kesäviikonloppuisin järvipelastajat pyrkivät olemaan vesillä tai saaritukikohdassa. Arkisin miehistö päivystää maissa. Apua saa tarvittaessa yleisen hätänumeron kautta. Jämsän järvipelastajat toimivat pienellä aktiivisella porukalla. Koko veneilykauden ajan päivystys hoituu noin 15 hengen voimin. Alukselle tarvitaan aina kolmen hengen miehistö. –  Ryhmä on niin pieni, ettei kukaan meistä juurikaan lomaile kesäisin. Kaipaisimme lisää päivystysmiehistöä, jotta välillä saisi pidettyä taukoja. Kustannusten kattamiseen tarvittaisiin myös lisää kannatusjäseniä. Järvipelastus on vapaaehtoistyötä, josta ei saa korvausta. Siitä huolimatta työ on pitänyt Koskisen otteessaan lapsesta lähtien. – Haluan tehdä hyvää ja auttaa pyyteettömästi. Järvipelastajana tunnen, että omasta osaamisestani on paljon hyötyä.