Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Nämä miehet ovat arvonimensä ansainneet – Ahlstedt ja Tihilä ovat tehneet kotiseututyötä suurella sydämellä vuosikymmenten ajan: ”Minua on kutsuttu kotiseutusedäksi, mutta nyt sain ylennyksen”

Hannu Ahlstedt ja Teuvo Tihilä ovat asettumassa poseeraamaan kameralle jalkakäytävällä, kun ohikulkija tulee kaappaamaan Tihilän lämpimään onnitteluhalaukseen. Ahlstedtin puhelin taas on kilkattanut ja some laulanut tasaiseen tahtiin parin viime viikon aikana. Hän on saanut yli 700 onnitteluviestiä eri kanavien kautta. Onnentoivotusten syynä on tietysti jämsäläisherrojen kotiseutuneuvos-arvonimet, jotka tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi 17. toukokuuta. – Ei tämä hullummalta tunnu. Kun minulta ensimmäistä kertaa viitisen vuotta sitten kysyttiin suostumusta arvonimen hakemiseen, en halunnut lähteä ruljanssiin. En silloin uskonut, että minun ansioni riittäisivät kotiseutuneuvoksen arvonimeen, Ahlstedt paljastaa. Arvonimensä miehet ovat todella ansainneet, sillä kumpikin on tehnyt kotiseututyötä suurella sydämellä jo vuosikymmeniä. Ahlstedt on toiminut Jämsänkosken Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana yli 30 vuotta. Tihilä puolestaan on Jämsän Kotiseutuyhdistyksen entinen puheenjohtaja. Molemmat ovat olleet vuosien mittaan mukana lukuisissa paikallishistoriaa esiin nostavissa kirjaprojekteissa. Mummon antama kuparikattila edelleen tallessa Ahlstedt kertoo olleensa ihan pienestä pojasta saakka kiinnostunut historiasta ja perinteistä. Hän oli 8-vuotias, kun hänen mummonsa katsoivat pojan olevan kylliksi vanha säilyttämään suvussa kulkeneita kirjeitä ja papereita. – Kotiseuturakkaus on varmaan rokotettu minuun lapsena, Ahlstedt kertoo ja naurahtaa hyväntuulisesti. – Sain pienenä poikana isäni äidiltä myös hänen oman huushollinsa ensimmäisen kuparikattilan säilytettäväksi. Hän kehotti minua silloin pitämään sen tallessa, ja tietysti minulla on kattila edelleen. Ei selvästi ole sattumaa, että Jämsänkoskella syntynyt Ahlstedt liittyi vahvistamaan kotiseutuyhdistyksen rivejä vuonna 1982 ollessaan vain 32-vuotias. – Olin silloin nuorin jäsen. Minua on vuosia kutsuttu kotiseutusedäksi, mutta nyt sain ylennyksen. Lempinimi on saanut alkunsa erään lapsen letkautuksesta. Jokapaikan kotiseutuihminen Juokslahdelta kotoisin olevan Teuvo Tihilän kotiseuturakkaus ei ole rajoittunut vain miehen omaan synnyinpaikkaan. Vapaaehtoistyölle nuoresta asti aikaansa antanut mies on vaikuttanut Jämsän lisäksi myös esimerkiksi Viitasaarella ja Ähtärissä. – Olen ollut joka paikassa kotiseutuihminen. Olen ollut mukana suunnittelemassa Ähtärin eläinpuistoa. Toimin silloin Ähtärin kunnansihteerinä. Ei projekti varsinaisesti minulle kuulunut, mutta jeesasin kunnanjohtajaa, Tihilä kertoo ja naurahtaa muistolleen. Tihilä palasi takaisin Jämsään vuonna 1971. Silloin hän päätti, ettei ota mitään ylimääräisiä hommia kontolleen. Toisin kuitenkin kävi. Mies työskenteli Jämsän kaupunginsihteerinä, mutta päätyi mukaan terveyskeskuksen perustamiseenkin. – Töideni ohella päädyin sitten tekemään vielä Jämsän Kotiseutuyhdistykselle uudet säännöt. Liityin kotiseutuyhdistykseen vuonna 1972, ja sillä tiellä tässä ollaan. Historia täynnä mielenkiintoisia tarinoita Kotiseutuneuvokset tuntevat Jämsän historian läpikotaisin. Ahlstedtin mielestä mielenkiintoisimmat yksityiskohdat liittyvät Jämsän teollistumiseen ja tehtaiden varhaisimpiin vaiheisiin. Myös Linnasenvuoren tarinat kiehtovat häntä. – 1800-luvun lopulla tänne alkoi syntyä teollistumisen myötä työpaikkoja, joiden mukana tänne valui väkeä. Siltä ajalta löytyy tarinoita erikoisista ihmiskohtaloista. Osa nykyisistä jämsäläisistä on näiden henkilöiden jälkeläisiä, jopa kuudennessa polvessa, hän summaa. Tihilää on kiehtonut koko Jämsän tarina varhaisimmista vaiheista yhdistymisten kautta nykyhetkeen. Hän on tehnyt kirjankin, joka käsittelee paikkakunnan historiaa pala kerrallaan. – Koko kokonaisuus on kiehtonut minua. Jyväskylä oli aikanaan osa Jämsää, ja Jämsä oli silloin iso kokonaisuus. Lopulta Jyväskylän sijainti nosti kaupungin asemaa, Tihilä toteaa. ”Nuorena ollaan kiinnostuneita omasta tulevaisuudesta, aikuisena myös historia alkaa kiinnostaa” Kotiseututyö on miesten mukaan ensiarvoisen tärkeää, jotta historia ja kulttuuriperimä välittyvät myös tuleville polville. Järjestö- ja yhdistystyö ei ole tällä hetkellä nosteessa, mutta Ahlstedtin mukaan esimerkiksi Jämsän historiaan keskittyvissä Facebook-ryhmissä on mukana myös nuorempaa väkeä. – Alle 40-vuotias on kotiseututyössä nuori henkilö. Onneksi yksittäiset tapahtumat kiinnostavat myös nuorempia. Yhdistyksemme järjestämä Aarresaaren juhannusjuhla vetää paikalle myös perheitä, Ahlstedt kertoo. Kun ihminen täyttää 35 vuotta, alkaa häntä Tihilän mukaan kiinnostaa kotiseudun ja oman suvun historia. – Nuorena ollaan kiinnostuneita omasta tulevaisuudesta, mutta aikuisena myös perinne ja perimä alkavat kiinnostaa. Miesten mukaan kotiseututyön täytyy muuttua ajan mukana. Ahlstedt on luennoinut ja kertonut kotiseututyöstä vuosien mittaan kaikenikäisille kuulijoille koululaisista vanhuksiin. – Meidän on mietittävä uusia toimintamuotoja, joilla lähestymme ihmisiä ja herätämme heidän kiinnostuksensa. Tihilä haluaa muistuttaa vanhempia ja isovanhempia siitä, kuinka tärkeää jälkipolville on kertoa tarinoita. Hänen oma mummonsa tarinoi paljon Tihilän ollessa lapsi. – Parasta olisi, jos tarinat talletettaisiin kansien väliin. Silloin ne kulkeutuisivat myös tulevaisuuteen.