Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Poikkeusolot eivät pysäyttäneet Huopanäyttelyä - Kutsuvieraana tänä vuonna väreillä iloittelevat virolaiset huopataiteilijat

Suomen huopayhdistys Filtin 22. Huopanäyttely on parhaillaan rakennettu Kivipankin Galleriaan, mutta näyttelyä ei avata yleisölle ollenkaan. Sen sijaan näyttelyn teokset valokuvataan ja videoidaan virtuaaliseksi näyttelyksi, joka julkaistaan Filtin verkkosivuilla maanantaina. Huopanäyttelyn teema on tänä vuonna ”Kolmiulotteisuus”. Näytetyn on juryttanyt kansanedustaja Piritta Rantanen (sd). Esillä on sekä Filtin kotimaisten ja ulkomaalaisten jäsenten töitä, sekä kutsuttuina taiteilijoina virolaisen Vildigoda-yhdistyksen taiteilijoita. Näyttelykoordinaattori Sirpa Mäntylän mukaan virolaisten taiteilijoiden töissä on suomalaiskollegoihin verrattuna rohkeampaa värien käyttöä. – Virolaiset käyttävät värejä äärettömän hienosti, Mäntylä sanoo. Virolaistöissä näkyy hulvattomuus Mäntylän mukaan Virossa huovutus alkoi yleistyä vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1990-luvulla. Tätä ennen oli pulaa sekä materiaaleista että tiloista. Hänen mukaansa taiteilijoiden töissä näkyy tietyllä tavalla myös maan historia: kun osana Neuvostoliittoa esimerkiksi tarvikkeista oli pulaa, nyt virolaistaiteilijoilla on varaa revitellä. Mäntylän mukaan suomalaiset uskovat tiukasti sääntöihin, mutta virolaiskollegat heittävät säännöt romukoppaan. Niinpä esimerkiksi virolaisissa huopatöissä voi olla huovutusten lisäksi esimerkiksi hienoja kirjailuja. – Virolaisten töissä näkyy ilo ja riemu. Työt ovat koristeellisempia kuin suomalaisten työt. He myös taitavat huovuttamisen todella hyvin, Mäntylä kuvailee. – Heidän töissään on hulvattomuutta, heillä ei ole samanlaisia henkisiä esteitä mitä suomalaisilla, Mäntylä kuvailee. Mäntylän mukaan suomalaiset helposti ajattelevat, että käyttötuotteet on erikseen, ja muotoilutuotteet erikseen. Virossa taas nämä voidaan yhdistää, ja käyttötuotteiden design voi olla villi. Hulvattomuutta edustaa näyttelyssä esimerkiksi Leena Veskimägi-Iilisteen liivit ja housut, joissa naisten alusvaatteet on kuvattu nänneineen ja karvoineen. Mareli Rannap on huovuttanut kolme kassia Viron lipun väreissä, symboloiden maata, merta ja vapautta. Yhdet näyttelyn kauneimmista töistä ovat virolaisen Reena Curpheyn käsialaa. Hänellä on näyttelyssä teos, joka suomalaisella katseella näyttää koivumetsältä, sekä kaksi taulua, jotka ovat herkkyydessään kuin akvarelleja. – Näissäkin näkyy värien riemu, Mäntylä kuvailee. Kansainvälinen huopataide näkyy näyttelyssä myös Filtin ulkomaalaisten jäsenten töissä. Esillä on muun muassa saksalaisia ja englantilaisia töitä. Kulttuurierot näkyvät brittiläisen huovuttaja Caroline Merrelin töissä, jotka ovat värikkäitä ja kimaltavia, täysin erilaisia mitä suomalaiset tekevät. Saksan Schwarzwaldissa asuva Filtin jäsen Susanne Breuling on tehnyt veikeän seinävaatteen ”Man in the Moon”, jossa tummalle taustalle kuu muodostuu alppilampaan raakavillasta ja kuu-ukon naamio on huovutettu. Juttu jatkuu kuvien jälkeen. Seinätekstiilit suomalaisten juttu Suomen huopakentässä on viime vuosina ollut suosittua neulaaminen, missä neulalla huovuttamalla tehdään esimerkiksi pieniä eläinhahmoja tai tonttuja. Toisaalta taas pintansa ovat pitäneet perinteiset seinätekstiilit. Seinätekstiilejä on myös Jämsän näyttelyssä. Inarilainen Joanna Jomppa on tehnyt näyttelyyn vaikuttavan valkoisen, yksivärisen seinävaatteen, jossa näin keskisuomalaisin silmin voi nähdä pohjoisen kulttuuriperinteen vaikutuksia. Järjestäjät odottivat kolmiulotteisen teeman tuovan näyttelyyn paljon veistoksen tyyppisiä huopatöitä, mutta yllättäen näyttelyyn tulikin paljon vaatteita. Yksi näistä on huovutuksen kotimaisiin kärkinimiin kuluvan Leena Sipilän asukokonaisuus, jossa pellavamekkoon on huovutettu teräviä piikkejä. Piikit toistuvat mekon yläosassa, sekä asuun kuuluvissa huivissa ja hatussa. Toisenlaista kotimaista huopaosaamista näyttelyssä edustaa esimerkiksi Filtti ry:n puheenjohtaja Eija Pirttilahden eläinaiheiset coolerit. Jämsää huopakartalle vie Mäen Huopaa ja lankaa -liikkeestä tunnettu Tiina Mäki , jonka huovuttama oranssi laukku ”Aina mukana” ei pirteydellään kalpene virolaisten töille. Lähimpänä veistostaidetta on ajankohtainen, Heidi Halmi n korona-bakteeria muistuttava teos ”Vaarallinen kauneus”. Juttu jatkuu kuvien jälkeen. Näyttelykoordinaattori Sirpa Mäntylän mukaan tämän vuoden näyttelystä tuli erityisen monipuolinen. – On teknistä laatua ja kauneutta, Mäntylä summaa. Virtuaalinäyttely 29.6.2020 alkaen osoitteessa