Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Neljäs talvisodan jälkeinen sukupolvi käy peruskoulua – Kiinnostavatko 80 vuoden takaiset tapahtumat digiajan nuorisoa?

Jämsänjoen yhtenäiskoulun oppilas Kristiina Ruuhijärvi , 14, on superkiinnostunut sotahistoriasta. – Tiedän, että isopappani oli sodassa, vaikkei hän itse siitä paljon jutellut, kertoo kahdeksannen luokan oppilas. Netta Tamminen on samalla luokalla. Hän ei sotajutuista piittaa. Ei hän tiedä sitäkään, onko sukulaisia sodassa ollutkaan. Kristiina suunnittelee itselleen ammattisotilaan uraa, mutta Netta lähtisi maasta pakoon, jos sota syttyisi. Tytöt ovat kaveruksia, mutta sotahistoriasta he eivät keskenään keskustele. Jämsänjoen yhtenäiskoulun historianopettajan Olli Raition mukaan Kristiina edustaa vähemmistöä, jota historia kiinnostaa. Suurin osa nuorista on kuten Netta: he eivät tiedä toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista tuon taivaallista. – Historia on vähän kuin käsityöt. On pieni joukko, jotka ovat asialle omistautuneita, mutta enemmistölle historian tapahtumat ovat yhdentekeviä, opettaja vertaa. Ensin talvisota, sitten jatkosota Peruskoulun tavoite on, että kaikki tietäisivät edes sen verran, että sotaa ylipäätään käytiin. Olisi opittava, että ensin oli talvisota, ja välirauhan jälkeen alkoi jatkosota. Suunnilleen sen jälkeen syntyivät isot ikäluokat eli nykyisten kasien isovanhemmat. Kun Raitio antoi oppilailleen kotitehtäväksi kysellä, missä päin isopapat olivat olleet rintamalla, tosi harva sai asiasta selkoa. – Nykyisten koululaisten näkökulmasta sodasta on pitkä aika. Kodeissa ei varmaankaan enää puhuta sota-ajoista. Raition mukaan talvisota oli oikeutettu sota, jos sota sellainen voi vain olla. – Mikä olisikaan ollut Suomen kohtalo, jos sota olisi jäänyt käymättä? Se olisi ollut Suomelle katastrofi ja maasta olisi tullut osa Stalinin Neuvostoliittoa. Joitakin vuosia takaperin sotaveteraanit jaksoivat tulla vielä koulun itsenäisyyspäivän juhliin. Ne olivat vaikuttavia hetkiä. – Veteraanien viesti ja toive oli aina nuorille, ettei enää koskaan tulisi uutta sotaa. Sukupolvet vaihtuvat. Vaarana voi olla, että vuosikymmenet kultaavat sodan raadollisuuden. Sen vuoksi Raitio koettaa pitää opetuksessa huolen siitä, ettei synny vääränlaista sankaruutta ja sodan ihannointia. Sodasta saa puhua vapaasti Suomen sotahistorian opiskelu kuuluu kahdeksannen luokan opetussuunnitelmaan. Jämsässä käytössä olevassa kirjassa talvisotaa käsitellään kahden aukeaman verran. Palstatilaa on huomattavasti enemmän kuin 1980-luvun lopussa, jolloin Raitio kävi itse peruskoulua. Takavuosina oli tarkkaan määritelty, kuinka sodasta ja veteraaneista sai puhua. Nyt tiedonkulku on vapaata. – Omissa koulukirjoissani talvisodasta oli tarinaa yhden palstan verran, kun vaikkapa Ruotsin vallan aikoja käsiteltiin sivumäärin. Raitio hankkii opetusmateriaalia myös oppikirjan ulkopuolelta. Hän kertoo mielellään tarinoita elävästä elämästä sekä näyttää elokuvia. Näinä päivinä oppilaat ovat katselleet talvisodasta kertovaa dokumenttia. – Tarinat ja filmit kyllä kiinnostavat niitäkin, joita historia ei muuten kiinnosta.