Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

”Ei ole häpeä tunnustaa, jos tuli tehtyä tyhmä päätös vaillinaisin tiedoin – sen sijaan on lähes anteeksiantamatonta vierittää syy päätöksistään muiden niskoille”, kirjoittaa Veijo Toimela

Vastuu omasta elämästä, vastuu perheestä ja lapsista, työpaikalla, asiakkaista ja yhteistyökumppaneista, lähiympäristöstä, vastuu kunnallisessa ja valtakunnallisessa päätöksenteossa. Hienoja ja arvokkaita asioita: vastuu, vastuun ottaminen ja vastuun kantaminen. Suurin osa meistä on tottunut huolehtimaan itsestämme, läheisistämme ja lähiympäristöstämme. Pidämme huolen kohtuullisesta terveydestä, huolehdimme omasta jaksamisestamme. Kasvatamme lapsiamme itsenäisiksi, yhteiskuntakelpoisiksi ja toisten kanssa hyvin pärjääviksi. Asuinympäristössä olemme aktiivisia ja huolehdimme yhdessä muiden kanssa viihtyvyydestä, ja siinä samalla tietysti toisistamme. Edellä mainitut asiat luovat turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja ovat mielestäni ennen kaikkea välittämistä. Vastuun ottamista isolla v-kirjaimella. Siirryttäessä isompiin ympyröihin vastuu tietysti jakaantuu isommalle porukalle. Kunnallisessa päätöksenteossa ylintä valtaa käyttää valtuusto. Se päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista laatimassaan kuntastrategiassa. Valtuutetuilla on valta ja sitä kautta iso vastuu meidän yhteisten asioiden hoitamisessa. Apunaan heillä on viranhaltijoita, jotka pääosin valmistelevat päätettäväksi tulevat esitykset. Valtuusto voi myös delegoida päätöksentekoa muun muassa lautakunnille tai viranhaltijoille. Valtakunnan politiikassa on nähty avustajien määrän lisääntyminen ja jopa suoranaista sekoilua, kun välillä tiedonkulku on katkennut tai on annettu julki tietoja, joita varsinainen ministeri ei allekirjoita – ainakaan sen jälkeen, kun kohu on ollut jo valmis. En halua kuitenkaan vetää suoraan johtopäätöstä siihen, että monikerroksinen päätöksenteko ja useampi kauha sopassa antaisi helpomman ulospääsyn varsinaiselle vaaleissa valitulle päätöksentekijälle niin sanotusti ”paskan pörähtäessä tuulettimeen”, oli se sitten kunnallisella tai valtakunnallisella tasolla. Haluan sen sijaan uskoa, että virkamiehet ja nämä äänillämme valitut henkilöt, etenkin kuntapolitiikassa, toimivat suoraselkäisesti yhteisen kaupunkimme hyväksi, valjastaen puoluepolitiikan yhteisten asioitten jouhevaksi veturiksi. Ei ole häpeä tunnustaa, jos tuli tehtyä tyhmä päätös vaillinaisin tiedoin. Sen sijaan on lähes anteeksiantamatonta vierittää syy päätöksistään muiden niskoille. Kirjoittaja ymmärtää demokratian olevan kompromissien tekemistä.