Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Verotiedot Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Ilveksen pallojaosto sai uuden vetäjän – Lotta Ahola lähti peliin tekonurmen takia: ”Nyt aletaan hommiin”

Lokakuun 15. päivä Rami Virolaisen ja Mika Peltosen sähköpostiin kilahti viesti. Lähettäjänä oli Lotta Ahola , ja viesti Jämsänkosken Ilveksen pallojaoston johtokunnan jäsenille kuului suurin piirtein näin: ”Olen käytettävissä johtokunnan jäseneksi tai puheenjohtajaksi edistääkseni tekonurmiasiaa.” Ei kulunut kauaa, kun Virolainen soitti Aholalle. Sunnuntaina 1. joulukuuta Ahola valittiin Jämsänkosken Ilveksen jalkapallojaoston puheenjohtajaksi. Nuijan varresta väistynyt Reima Lahtinen on tyytyväinen. Puheenjohtajana omien sanojensa mukaan ”aika kauan” viihtynyt mies aikoo kuitenkin jatkaa johtokunnassa. – Saamme uutta verta ja uutta näkemystä, mies kuvailee vaihdosta. Elämä futista aamusta iltaan Lotta Ahola on jämsäläisille tuttu nimi etenkin poliittisilta pelikentiltä, mutta häneltä löytyy myös vahva jalkapallotausta. 1980–90-luvuilla Ahola hääri niin Jämsän Pallon mimmeissä kuin Valkeakosken Hakan ja Mikkelin Palloilijoiden 1.divisioonajoukkueissa. Keskikentän pelinrakentajana pelannut Ahola kertoo, että elämä oli tuolloin futista aamusta iltaan. Pelaamisen lisäksi Ahola suoritti erotuomarikurssin, joten viheltely ja linjatuomarin tehtävät pitivät hänet myös kiireisenä. – Pelasin ensin vuoden Hakassa, mutta sitten vaihdoin Mikkeliin. Sieltä siirryin takaisin Valkeakoskelle, kun Hannu ”Lipi” Rantanen alkoi valmentaa joukkuetta. Mikkeli nousi juuri liigaan Aholan lähdettyä, joten hänellä ei ole uraltaan liigakokemusta, vaikka sinnekin olisi rahkeet riittäneet. – Jos olisin panostanut lajiin vielä enemmän, olisi se ollut ihan mahdollista, noin 10 vuotta lajia aktiivisesti harrastanut Ahola kertoo. Sitoutumisesta harrastukseen kertoo jotain se, että Ahola treenasi Mikkelissä terveydenhuolto-oppilaitoksen opintojen ohella noin kahdeksan kertaa viikossa. Opintojaan hän rahoitti tuomaroimalla liki joka viikonloppu muiden joukkueiden pelejä. – Pelistä sai 150 markkaa korvausta. Se oli iso raha. Valkeakoskelle Ahola kulki Jämsästä parhaimmillaan neljästi viikossa, ja pelimatkat suuntautuivat läntiseen Suomeen, eli päivälle tuli pituutta. Työ haittasi harrastamista Hakan jälkeen Ahola siirtyi Turkuun, mutta samalla elämän realiteetit astuivat peliin. Kolmivuorotyö Turun yliopistollisen keskussairaalan ensiavussa esti täysipainoisen harjoittelun, joten ratkaisu lopettamisesta oli tehtävä. Myös perheelle piti jäädä aikaa. Valmennuspuolella Aholalla on kokemusta Jämsästä, sillä hän luotsasi paikallista tyttöjoukkuetta ennen vuosituhannen vaihdetta. – Nykyään seuraan jalkapalloa, mutta en enää niin intensiivisesti kuin aktiiviaikaan. Viimeksi Ahola yritti pelata höntsä-jalkapalloa Valkeakoskella vanhojen pelikavereiden kanssa, mutta hän sai nappikset jalkaan ja pian akillesjänne ilmoitti katkeamalla, että pelaajaura on tosiaan ohi. Tekonurmi tarvitaan elinvoiman takia Jämsänkosken Ilveksen toiminnassa Ahola on ollut viimeksi futisäidin roolissa. Tyttöjen joukkue koki sittemmin lakkauttamisen, kun vetäjää ei löytynyt. Vielä tuolloin Aholalla ei ollut mahdollisuutta sitoutua jalkapalloseuraan. Nyt tilanne on toinen, kun opettajaopinnot ovat loppusuoralla ja Ahola on sitä mieltä, että se tekonurmi on kaupunkiin saatava. – Näen tekonurmen puuttumisen suurena puutteena. Kaupungin investoinneissakin se on vain siirtynyt ja siirtynyt. Tällä hetkellä se on siirretty vuoteen 2022, ja siihen varattu summakin laski 700 000 eurosta 500 000 euroon. Jo muutama vuosi sitten Ahola selvitti alustavasti seuran halukkuutta tekonurmihankkeen aloittamiseksi. Vetäjää ei ole löytynyt, jonka Ahola hyvin ymmärtää. – Ei se ole helppo homma ja se vie aikaa. En minäkään voi tekonurmea luvata, mutta aion kääntää kaikki kivet ja selvittää asian. Haluan ainakin yrittää. Yhdessä näitä asioita kuitenkin lopulta tehdään. Ahola näkee tekonurmikentän elinvoimatekijänä. Hän kehuu kaupungin luonnonnurmikenttiä, mutta ne eivät riitä, jos Jämsässä halutaan kilpailla tasavertaisesti muiden kuntien kanssa. Tekonurmi tulee Aholan kaavailujen mukaan Paunuun. Siellä kentälle on eniten käyttöä, eikä Jukka Virtasen pallokentän arvokasta miljöötä tarvitse rikkoa. Lotta Ahola, milloin Jämsässä on tekonurmikenttä? – Ehkä tämä on kunnianhimoista, mutta kyllä se pitäisi olla jo vuonna 2021. Nyt aletaan hommiin ja mennään reippaasti eteenpäin.