Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tekee ennätykselliset tappiot – Talousjohtaja kuvailee tilannetta täysin poikkeukselliseksi: ” Tilanne iskee kuntiin ensi vuonna”

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin talouden alijäämä painuu tänä vuonna aivan uudelle tasolle. Pshp:n kuluvan vuoden talousarvio oli valmiiksi 20 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta koronapandemian arvioidaan kasvattavan tämän vuoden alijäämän jopa 80 miljoonaan euroon. Pshp:n talousjohtaja Pasi Virtanen kuvaa tilannetta aivan poikkeukselliseksi. Arviolaskelmat on tehty ennen kuin koronapandemia oli kunnolla alkanut Pirkanmaalla. Ennen kuluvaa vuotta hänen viisivuotisen Pshp-uransa aikana suurin alijäämä on ollut noin 4,3 miljoonaa euroa tilikaudelta 2018. Kuntalaskutus supistuu Koronaepidemia vaikuttaa talouteen tulojen ja menojen kautta. Sairaanhoitopiirin kunnilta saama rahoitus on supistumassa, kun kiireetöntä hoitoa on ajettu alas. Tällä on varauduttu tekemään tilaa kiireelliselle, koronan vaatimalle hoidolle. Virtasen mukaan kuntalaskutus pienenee alustavan arvion mukaan noin 30–35 miljoonalla eurolla. Tämä auttaa jäsenkuntia nyt, mutta heikentää Pshp:n taloutta. Pshp:lle kuntalaskutuksen pienenemisestä syntyy vastaavan kokoinen alijäämä tälle vuodelle, koska kiinteitä kuluja ei pysytä koronan takia samassa suhteessa alentamaan. Kyse on siirtyvästä laskutuksesta, joka iskee kuntiin ensi vuonna, kun jonoja aletaan purkaa. Kaikkiaan laskutusta siirtyy Virtasen mukaan ensi vuodelle noin 60 miljoonaa euroa, joista Pirkanmaan kuntien osuus on noin 50 miljoonaa euroa. Pirkanmaan kuntien talouteen koronan vaikutus Pshp:n kautta on Virtasen mukaan yhteensä 110–120 miljoonaa euroa. Laskelma perustuu THL:n arvioon siitä, paljonko potilaita tulee ja moniko joutuu tehohoitoon. Arviossa oletetaan, että korona on ohi syyskuun lopussa ja lokakuussa jonoja voidaan alkaa purkaa. Hinnat nousevat Virtanen toteaa PSHP:n tekevän parhaansa 80 miljoonan euroon nousevan alijäämän kattamiseksi, mutta summa on niin massiivinen, että omilla toimilla tämä ei onnistu. – Tilanne iskee kuntiin ensi vuonna. Emme pysty yksin koronan lisäpainetta hoitamaan, Virtanen sanoo. Tämä tietää sitä, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri joutuu korottamaan kuntien maksamien palveluiden hintoja. Ensimmäinen toive on, että hinnat saataisiin palautettua kaksi vuotta sitten vallinneelle tasolle. – Se olisi hyvä lähtökohta, mutta ei tule riittämään. Puhutaan ilman muuta myös hinnankorotuksista, Virtanen sanoo. Hänen mukaansa nykyiset hinnat eivät vastaa palveluiden tuottamisesta koituvia kustannuksia. Sopeuttamista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto ei viime joulukuussa hyväksynyt vuoden 2020 talousarvion tasapainottamiseksi esitettyä hintojen palauttamista alennuksia edellyttäneelle tasolle. Valtuusto edellytti, että alijäämä katetaan muilla keinoilla kuin hinnankorotuksilla. Taloussuunnittelukauden tasapainottamisohjelma piti esitellä toukokuun kokouksessa, mutta siitä on luovuttu. – Tämä vuosi on niin kysymysmerkki, että kuluvan vuoden talousarvioita ei muuteta, Virtanen sanoo. Toukokuussa tehdään tasapainotusesitys vuosille 2021–2022. Siinä katsotaan sopeuttamistoimia vuodesta 2021 alkaen. Tasapainottamisohjelmaa ehdittiin työstää, mutta työt jouduttiin keskeyttämään koronapandemian takia. Lisää lainaa Pshp:llä on kassanhallinnassa tekemistä, kun kulut juoksevat, mutta laskutus ei toimi normaalisti. Viime perjantaina Virtanen teki päätöksen 20 miljoonan euron lainan nostosta. Tämä merkitsi sitä, että valtuuston tälle vuodelle myöntämä 50 miljoonan euron lainavaltuutus oli käytetty. Sairaanhoitopiirin toukokuun valtuustolta haetaan uutta, ainakin 50 miljoonan euron lainanottovaltuutusta. – Pankit eivät meinaa antaa kuntayhtymille lyhytaikaista rahoitusta, joten olemme pitkälti Kuntarahoituksen varassa, Virtanen sanoo. Valtiolta suoraa tukea Sairaanhoitopiirien päätoive on, että ne saisivat valtiolta suoraa rahoitusta – ilman, että rahoitus ensin kiertäisi kuntien kautta. Tämä nopeuttaisi tukirahan saantia sairaanhoitopiireihin, ja siten helpottaisi odotettavissa olevia kassaongelmia. Virtanen myös toivoo, että kuntien ja kuntayhtymien lakisääteistä alijäämän kattamisaikaa pidennettäisiin nykyisestä neljästä vuodesta. – Pidennys antaisi toipumisaikaa, kun alijäämän kattaminen ei kaatuisi muutaman vuoden päälle, Virtanen sanoo.