Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Nihtilän kotieläintila voisi olla myös eläintarha, mutta yksi eläin pidetään visusti ”tiskin alla”

Ensin tuli hevonen, ja sitten homma lähti aivan laukalle. Näin kuvaa Mari Turve Nihtilän kotieläintilan alkuaskeleita. Luvat kotieläinpihalle myönnettiin viime elokuussa, mutta pienimuotoisen paperisodan jälkeen kaikki oli valmista tammikuussa. Asiointi aluehallintoviraston kanssa sujui hyvin, mutta lupia varten piti tehdä yhtä sun toista. – On tämä ollut kaiken vaivan arvoista, vaikka luvat maksoivatkin monta sataa euroa. Siihen menee euroja ennen kuin kaikki vaatimukset täyttyvät ja kotieläinpiha on valmis. Kovin nopeasti Turve ei usko kattavansa pienillä pääsylipputuotoilla sijoitustaan, mutta toisaalta sillä ei ole niin väliä. Tärkeintä ovat elämykset, joita eläimet voivat antaa ihmisille. – Kuhmoisista puuttui kotieläinpiha, eikä Jämsässäkään niitä ole tietääkseni kuin yksi. Pieniä tiloja ei enää ole, joihin voisi mennä eläimiä katsomaan. Turpeen kotitilalla Nihtilässä on jo vuosia käynyt mökkiläisiä ja perheitä tutustumassa kodin eläimiin, joten vieraat ihmiset ovat olleet tuttu näky pihamaalla. Myös muutaman kerran järjestetyt avoimet ovet vetivät väkeä paikalle. Turve työskentelee kuitenkin pitkiä työvuoroja ensihoitajana ambulanssissa, joten oli järkevää järjestää raameja omien työpäivien mukaan, ettei tilalla vierailla aivan milloin sattuu. Ei tullutkaan vain pientä kesäkahvilaa Aluksi tilan emäntä ajatteli itse jotain pientä kesäkahvitoimintaa, mutta mies Timo ja perheen lapset puhuivat kotieläinpihasta. – En voi sanoa, että tämä on ollut unelmani, mutta haave se on ollut. Kun aloin odottamaan ensimmäistä lastani 25 vuotta sitten sanoin, että olisi ihana joskus omistaa iso paikka, jonne voi ottaa eläimiä sekä omia ja vieraita lapsia. Nyt Turpeen perhe elää sitä haavetta. He muuttivat Nihtilän tilalle seitsemän vuotta sitten Kuhmoisten keskustasta. Aluksi Nihtilän piti olla kesäpaikkana, mutta pian perhe huomasi asuvansa tilalla kokonaan. Eläkeputkikanoja ja hevosia Suomenhevosruuna Huiman muutettua Kuhmoisten Torvelan kylään sille piti saada kaveri. Näin Sussu-poni löysi loppuelämän kodin. – Meille tuli myös eläkeputkikanoja, joita oli ensin muutama, mutta nyt niitä syntynyt lisää ja kanoja on jo yhteensä 40. Lisäksi tilalta löytyy viiriäisiä, lampaita, vuohia, aaseja, minipossuja, kaneja, kissoja ja koiria. Karitsojakin Nihtilään syntyi heti haastattelun jälkeisenä yönä. Monet eläimistä on niin sanottuja rescue-lemmikkejä, eli Turpeet ovat hankkineet ne oloista, joissa niistä ei voida enää huolehtia. Juuri synnyttänyt uuhi on yksi eläimistä, joka tarttui kuhmoislaisten matkaan sattumalta pässinhakureissulta. – Pikku-Musta oli laiha ja hoitamaton. Meillä se on kuin koira, seuraa joka paikkaan. Minipossut turvaan lakimuutoksen säädöksiltä Minipossutytöt Minni ja Paksu joutuivat puolestaan vaihtamaan kotia kesäkuussa vuonna 2018 voimaan astuneen lakimuutoksen takia. Silloin minipossuilta vietiin lupa ulkoilla vapaasti sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi. – Näistäkin vielä huomaa sen, että ovat elintasopossuja eli syöneet paljon, sillä niskassa on liikaa ihraa ja silmiä ei oikein erota. Laihduttamista ei voi tehdä liian nopeasti. Nihtilässä possujen ulkoaitaus on rakennettu sääntöjen mukaisesti, joten tämä kaksikko saa viettää aikaansa pihallakin. Ankkoja oli, mutta sitten tuli kettu Uusimmat tulokkaat ovat aasit Sohvi ja Pike, äiti ja tytär, jotka saapuivat tilalle reilu viikko sitten. Kotiutuminen on sujunut hyvin, ja aasien erikoinen ääntely on tullut tutuksi. – Kyllä ne huutavat, kun pitäisi saada ruokaa. Kotieläimet eivät lopu tähän. Turpeen perheellä on myös yksi lemmikki, joka ei saa olla yleisesti esillä. Perheen kilpikonna asuu talossa, sillä se lasketaan eksoottiseksi eläimeksi, eli tila tarvitsisi sille eläintarhan luvat. Ankkojakin pihalla on ollut, mutta ketun vierailu jätti rumat jäljet. – Haluan, että meidän eläimillä on kunnon tilat, että ihmiset tajuavat eläimen tarvitsevan tilaa. Ei näitä voi rivitalon pihaan ostaa. Tiukat säädökset ovat yllättäneet Turpeen. Esimerkiksi kaneilla pitää olla 50 neliömetrin verran tilaa ulkoaitauksessa, jos niitä haluaa pitää kesäisin pihalla. – Mietin, mihin kohtaan sen järjestän. Nyt kanit hyppivät tuolla tallissa usein vapaana. Eläimet parantavat mielenterveyttä Nihtilässä on huomattu eläinten hyvä vaikutus ihmisiin. Eläimet parantavat tutkitusti mielenterveyttä ja laskevat verenpainetta. – Vuorovaikutus ja luottamus ihmisen ja eläinten välillä on huikeaa. Turpeen perheessä on säännöllisesti myös vieraita, sillä he toimivat ammatillisena tukiperheenä. Toiminta tarkoittaa käytännössä sitä, että eritysvaateita tarvitsevia lapsia ja nuoria tulee viettämään viikonloppua Kuhmoisiin, jotta heidän vanhempansa saavat vapaata. – Usein se on viikonloppu kuukaudesta. Riippuu, mitä lapsi vaatii. He eivät ole vakituisesti, mutta olemme miettineet, että sijaislapsien aika voisi olla sitten, kun omat lapset ovat isompia. Turve kertoo, että tukilasten kanssa huomaa hyvin, miten paljon eläimillä voi olla vaikutusta. Esimerkiksi keskittymishäiriöinen lapsi voi rauhoittua silmin nähden, kun hän huomaa, että eläin ei juokse karkuun, jos hän on aivan rauhassa. – Eläin opettaa ihmisiä. Eivät ne paranna ketään, mutta muutokset voivat olla isoja Kalenteri tyhjennetty koronatilanteen takia Koronavirus on aiheuttanut Nihtilän kotieläinpihalla sen verran muutoksia kalenterissa, että kaikki sovitut vierailut ja tukilasten tulo ovat nyt peruttu. Eläimiä pääsee Turpeen mukaan rapsuttamaan heti, kun tilanne sen taas sallii.