Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Lehdessä 30 vuotta sitten: Jämsän ja Jämsänkosken yhdistymistä puitiin Jämsän valtuustossa: ”Erillään oloa ei puolla järkisyyt, vaan tunne- ja ideologiaseikat”

Koillis-Häme keskiviikkona syyskuun 26. päivänä vuonna 1990. Jämsän ja Jämsänkosken yhdistäminen nostettiin esille heikentyneen kunnallistalouden kohentajana Jämsän valtuustossa maanantaina. Samalla nähtiin, että 20 000 asukkaan tuhdilla kaupungilla olisi enemmän maakunnallista ja valtakunnallista painoarvoa kuin kahdella keskenään kilpailevalla pikkukaupungilla. Keskustelu ryöpsähti vauhtiin viime vuoden kunnallis- ja tilikertomusta sekä tilinpäätöstä käsiteltäessä. Kamreeri Jorma Rasinmäki antoi valtuustolle viime vuosien kehityksestä selkeän selonteon. Jämsän menot ovat nousseet nopeammin kuin verotulot. Erityisesti nousevat palkka- ja kuntalainliittomenot. Leijonanosan vievät terveydenhoito, sivistys- ja sosiaalitoimi. Rahastot ovat huvenneet ja vakavaraisuus sekä maksuvalmius heikentyneet, lainat lisääntyneet ja maksuja korotettu. Jämsän Äänen Mauno Suokas kertoi, että valtion porkkanalaki toisi 15,3 miljoonaa markkaa yhteen liittyvien kaupunkien kassaan. Hänen mielestään liitosasia pitäisi nostaa pöydälle pohdittavaksi ja rakentaa yhteinen, tarpeelliseksi katsottu hallinto-organisaatio. Hänen mielestään liitoksessa olisi myös kansanäänestyksen paikka. Myös kokoomuksen Toivo Lehtinen oli liitoksen tutkimisen kannalla. Varamiehenä Jämsän Äänen penkillä istunut Armas Hakanpää totesi, ettei erillään oloa puolla järki syyt, vaan tunne- ja ideologiaseikat.