Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

”Rajat ovat toistaiseksi kiinni, mutta pakolaispolitiikan ongelmia se ei ratkaise” – EU on työntänyt päänsä syvälle pensaaseen pakolaispolitiikassa, kirjoittaa Hannu Teider

Täysin inhimillistä arkielämässä, että lykkäämme ikäviä päätöksiä myöhempään ajankohtaan. Niitä helppo lykätä huomiseksi tai ylihuomiseksi, miksei ensi vuodeksi... Ylioptimisti uskoo ilman realismia, että asia kuin asia ratkeaa itsestään ajan kuluessa. Kotitalouksissa, kuntien, kaupunkien ja valtioiden hallinnoissa on turhankin yleistä ongelmien ratkaisujen lykkääminen tulevaisuuteen. Joku voisi arvostella päättämättömyyttä rohkeuden puutteeksi. Ei uskalleta tehdä ikäviä päätöksiä, siitä tulee ikäviä seurauksia. En puhu nyt akuutista koronaviruksen torjunnasta, johon oli hengenvaarassa pakko reagoida nopeasti.  "EU on työntänyt päänsä syvälle pensaaseen pakolaispolitiikassa." Laaja ja hajanainen EU on tyytynyt kriisin keskellä sivustaseuraajaksi. Koronan jälkeen EU:ta ja Eurooppaa odottaa tuttu, ratkaisematon pulma. EU on työntänyt päänsä syvälle pensaaseen pakolaispolitiikassa. Pakolaisvyöry Turkista Kreikkaan tulee jatkumaan, eikä se enää tule yllätyksenä. Turkissa on kärsinyt vuosikausia surkeissa leiriolosuhteissa lähes neljä miljoonaa pakolaista, heistä valtaosa on paennut sodan runtelemasta Syyriasta. EU on maksanut Turkille leirityksistä miljardeja euroja ja samalla ummistanut silmänsä. On päivänselvä, että kyseessä on väliaikainen ratkaisu. Jossakin vaiheessa leirijoukko lähtee joukolla liikkeelle. EU:lla ei ole yhteistä linjausta toimista vyöryn hillitsemiseksi. Päättämättömyyden tilassa äärioikeiston ja populistien kannatus on kasvanut ympäri Eurooppaa, Suomessakin. Pakolaispolitiikan linjanvedosta keskusteltiin viimeksi EU:n johtajien kesken kesäkuussa 2018, mutta päätökset lakaistiin maton alle. Tuolloin esitettiin pakolaiskeskuksia Eurooppaan ja Afrikkaan, joissa rekisteröinnit ja päätökset mahdollisista turvapaikoista olisi voitu tehdä. Päätöstä EU:n yhteisestä pakolaispolitiikasta odotettiin viimeistään 2015 jälkeen, kun Euroopan Unionin alueelle virtasi pari miljoonaa turvapaikanhakijaa. Heistä päätyi kaukaiseen Suomeenkin 32 500 pakolaista, aina Jämsää myöten. Hätätilasta selvittiin kunnialla avaamalla kiireellä uusia vastaanottokeskuksia. Rajojen avauduttua hädässä olevat ihmiset äänestävät jaloillaan ja he kulkevat kohti parempia elinoloja. Näin tekivät suomalaisetkin 1920- ja 30-luvun pula-aikana, kun he muuttivat Yhdysvaltoihin ja Kanadaan sekä propagandan uhreina Neuvostoliittoon. Pohjois- ja Itä-Suomessa tyhjeni 1970-luvun lamassa kokonaisia kyliä Ruotsiin muuton seurauksena. Rajat ovat toistaiseksi kiinni, mutta pakolaispolitiikan ongelmia se ei ratkaise.