Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Kyläyhdistys anoi ja sai Leo Sieväsen jäämistöstä kaksi taloa ja tukun riihikuivaa rahaa –Talojen kunnostus talkootöinä on alkanut

Pirjo Aurén on pessyt monta päivää ikkunoita entisessä Leo Sieväsen talossa. Vuosien ajan nämä ikkunat oli styroxilla vuorattu ja huoneiden lattioita peitti lika ja roina. Esimerkiksi takkahuoneessa oli useita pakastearkkuja, joissa oli hirvenlihoja menneiltä vuosikymmeniltä. Mutta kaikki tämä ilmeni vasta Leo Sieväsen (1928–2019) kuoleman jälkeen, koska Möntölänmäen vanhapoika ei päästänyt vieraita tupaansa. Asukkaan viimeisinä vuosina lähinaapuri Seija Rinkinen pääsi sentään hivuttautumaan eteiseen asti, jotta sai vietyä heikkokuntoiselle asukkaalle postin ja ruokatarpeet. – Letsa oli mukava kaveri ja puhetta piisasi, Rinkinen muistelee. Vaikka Leon sanottiin olevan nuukaakin nuukempi, ei se ihan paikkaansa pitänyt: – Joskus hän antoi minulle jopa kahvipaketin. Seija Rinkinen pani merkille myös naapurin heikentyvän terveyden ja otti yhteyttä terveydenhoitoon. – Ei hän päästänyt hoitajiakaan sisälle. Lääkäri tutki rappusilla Leon säärihaavoja. Onneksi oli kesäaika. Sieväsen omaisuuden uusjako Lopulta ei auttanut muu kuin saada ikämies palveluasuntoon. Niin talo jäi tyhjäksi ja Seija Rinkinen sai avaimen Leon taloon. Se oli suuri luottamuksenosoitus tarkalta mieheltä. Kun sitten selvisi, että yhteiskunta on Leon ainoa perillinen, päätti Rinkinen hakea itselleen vaivanpalkkaa vuosien työstä. Hän sai Valtiokonttorilta 20 000 euroa. – Se oli paljon enemmän kuin arvasin anoa. Suuremman potin anoi Arvenmäen-Asemamäen asukasyhdistys – saaden sen, minkä pyysi. Sekä Leon talo että hänen vanhempiensa Arvi ja Kaisa Sieväsen talo tontteineen on nyt kyläyhdistyksen omaisuutta. Lisäksi tuli rempparahaa 30 000 euroa. Perintöä pääsi jakamaan myös pari muuta Sieväsen luottoystävää sekä Jämsän kaupunki. Kaupungin anoma reilun 400 000 euron potti on käytettävä lastensuojelutyöhön. Valtio piti itsellään metsäomaisuuden, mikä jää nyt luonnonsuojelun piiriin. Letsa, monen alan yrittäjä Ahkera kylänmies ja talkoolainen on myös Jorma Laaksonen . Hän tunsi Leon pienestä pojasta saakka. – Muistan hänet erinomaisena tarinankertojana. Erityisesti hän kertoi metsästyshommista. Siitä olen aidosti yllättynyt, että valtio antoi näin ison omaisuudesta kyläyhteisölle, sanoo Laaksonen. Leo Sievänen elätti itsensä yrittäjänä. Hän valmisti isänsä kanssa Arle-nimisiä uuninsytykkeitä. Moottorisahojen yleistyessä 1960-luvulla hän toimi niiden korjausmiehenä. Leolla oli myös turkistarha ja visakoivujakin hän kasvatti. Leon isä oli tehtaan työmies ja kunnallispoliitikko. Jo hänen isänsä Iivari oli Yhtyneiden töissä. Sievästen elämä oli työläisperheeksi jopa herraskaista – taloon hankittiin esimerkiksi varhaisessa vaiheessa valokuvauskalusto nuorison käyttöön. Sievästen kuvausharrastuksen kautta onkin taltioitu runsaasti paikallishistoriaa. Leo Sieväsen tädistä Anna Sieväsestä (myöhemmin Salonen) tuli suorastaan jämsäläisten hovikuvaaja vuosikymmenten ajaksi. Ensimmäinen talo uppotukeista Leo oli perheen ainoa lapsi. Hänelle rakennettiin leikkimökki ja lelujakin hän sai enemmän kuin kaverit. Perheellä oli moottorivene, jolla he tekivät retkiä joelle ja Päijänteelle. Mitään rikkauksia perheellä ei kuitenkaan tiettävästi ollut. Isoisä Iivari oli tullut alkujaan renkipojaksi Jaatilan taloon pikkutorpasta Keuruun rajalta. Ensimmäinen Sievästen talo eli Vanha Sievänen tehtiin uppotukeista, joita Jämsänjoesta löytyi. Tuo talo poltettiin palokunnan harjoituksissa 2009. Nuukia Sieväset olivat. Rahaa ei hupeloitu turhuuksiin. Toki Arvilla oli yksi paikkakunnan ensimmäisiä autoja ja pihamaalla solisi suihkulähde. Auto pidettiin kuitenkin enimmäkseen tallissa ja arkiajot kuljettiin polkupyörällä. Kun Leo lähestyi nelikymppisiään, hän päätti rakentaa oman talon vanhempiensa talon viereen. Talosta tuli ajan hengen mukainen ja sellaisena se säilyi, koska siihen ei tehty turhia modernisointeja. Leo innostui osakekaupoista Sieväsen varakkuus on syntynyt nuukuudesta ja bisnesvainusta. Jossain vaiheessa työntekijät saivat Yhtyneiden osakkeita edullisesti, ja niitä hommasi myös Arvi Sievänen. Osakekaupoista innostui tarkkanäköinen Leokin – pörssikurssien seuraaminen oli hänen lempiharrastuksensa loppuun asti ja rahaa kertyi. Ja koska sitä ei kulunut mihinkään, pankkitili pullistui. Kyläläisten arvion mukaan nuukuuden syytä oli sekin, että Leo jäi yksineläjäksi. Vaimon ottaminenhan olisi merkinnyt rahanmenoa. Toki kyläläiset puntaroivat etukäteen, onko rahamies tehnyt testamentin jollekin. – Mutta sellaista asiaa ei pysty toiselta kysymään, vaikka olisi miten hyvä tuttu, sanoo kyläläinen ja ikänsä Leon tuntenut Seppo Lampinen . Kun kävi selväksi, ettei testamenttia ole, Lampinen sorvasi hakemuksen Valtiokonttorille ja talot anottiin kylän yhteiseen käyttöön. – Meillä oli tähän hyvät perustelut, sillä Leo oli kotiseutuhenkinen mies. Olihan hän lahjoittanut jo aiemmin 20 000 euroa kyläprojekteihimme rahaa. Tekeillä monen toimen kylätalo Avaimet ovat nyt asukasyhdistyksellä. Vanhempi, vuonna 1937 valmistunut talo on ollut kylmänä kauan ja sen kunnostus vaatii paljon vaivaa. Tavoitteena on tehdä siitä museotalo. Uudempi, eli Leon talo, on pysynyt hyvässä ryhdissä. Alkuperäiset tapetitkin ovat säilyneet seinissä. Perusteellisen siivouksen jälkeen siitä tulee asukasyhdistyksen keskuspaikka. – Parhaillaan pohditaan, mitä kaikkia mahdollisuuksia tila tarjoaa, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Alpo Vilenius . Suunnitteilla on jo kyläkirjasto ja harrastetiloja. Pienimuotoisia juhliakin talossa sopii pitämään. Lisäksi pihalla on varastorakennus. Maa-aluettakin on toista hehtaaria Jämsän ja Jämsänkosken välimaastossa.