Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Koronavirus Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Italia on elänyt kuin Huittisten mies, kirjoittaa Pekka Hyytinen: ”Ei voi olla suomalaisten etu, jos eurooppalainen talousjärjestelmä, euro ja jopa koko EU, sortuisi”

Baarissa, kun isäntä ilmoittaa seurueelleen piikin olevan auki, alkaa kuhina tiskin ääressä. Janoisimmat ehtivät hakea jo toisen annoksen, kun hitaammat vasta miettivät, että mitä ottavat, jos ottavat mitään. Elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti koronaepidemian aiheuttamien talousongelmien ensihoitona reilua rahanjakoa: piikki on auki. Tiesihän sen jo noista sanoista, mitä siitä seuraa. Saas nähdä, miten käy tämän eurooppalaisen piikin kanssa. Kotimainen keskustelu käy kiivaana, että pitäisikö osallistua yhteisvastuuseen, sen kasvattamiseen ja onko siitä mahdollisesti jo nyt annettu välipuheita eli lupauksia. Kun Saksa ja Ranska jotain sopivat, yleensä muut seuraavat perässä. Koronakriisistä ei voi syyttää Italiaa eikä Espanjaa, kuten ei kaiketi mitään erityistä maata tai tahoa. Taloudellinen isku tuntuu kipeältä koko maailmassa, eikä sen mittasuhteita oikein vielä tiedetä. Mennään siis usvassa, kuten on menty koko epidemian hoidossa. Mutta erityisesti Italian talous oli kuralla jo ennen epidemiaa. Sitä täällä pohjoisessa voi vain ihmetellä, että miten tämä on mahdollista. Vaikka selitys on yksinkertainen kuin vanha suomalainen sanonta: hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa. Italia on vanha kulttuurin kehto, jonka historiallisilla monumenteilla normaalioloissa matkailee ruuhkaksi asti kansainvälisiä matkailijoita ja jonka pohjoisosa on maailman teollistuneimpia alueita ja jonka maatalouden edellytykset ovat aivan toista kuin meillä Suomessa. Silti se on elänyt kuin Huittisten mies. Politiikastahan kaikki on lopulta kiinni. Ei voi olla suomalaisten etu, jos eurooppalainen talousjärjestelmä, euro ja jopa koko EU, sortuisi yhteistyön ja yhteisvastuun puutteeseen. Pieni on aina pieni, etenkin yksin epävakaassa maailmassa. Mutta eipä pienen maan mahdollisuudet kovin suuriin vastuisiin yllä. Saksan ja Ranskan vastuuntuntoon Italiaa ja Espanjaa kohtaan vaikuttanee myös se, että talousmahtien pankit ovat luotottaneet huimasti eteläisen Euroopan maita. Näin oli aikanaan myös Kreikan talouskriisissä. Vientivetoisena maana Suomelle on tärkeää eurooppalainen vapaakauppa-alue ja sen suomat edut. Mutta yhtä tärkeää ovat EU:n kokoiset hartiat, kun neuvotellaan USA:n, Kiinan tai vaikkapa Venäjän kanssa. Muskeleista on etua myös neuvotteluissa kansainvälisten yritysjättien kanssa.