Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Kaipolan juoksutallin tähti täyttää vuosia – Jouko Kuha loi pohjan 1970-luvun juoksuihmeelle: ”Ilman Yhtyneiden paperitehtaiden tukea minusta ei olisi tullut kansainvälisen tason juoksijaa”

Tänään maanantaina 30. syyskuuta 80 vuotta täyttävä Jouko Kuha kuului Yhtyneiden paperitehtaiden ja vuorineuvos Juuso Waldenin sponsoroiman maankuulun ”Kaipolan juoksutallin” tunnetuimpiin tähtiin. Kuha oli ensimmäinen suomalaisjuoksija, joka harjoitteli talvisin pitkiäkin jaksoja etelän lämmössä. Tulosta syntyi, Kuha rikkoi huippuvuonnaan 1968 ennätyksiä peräjälkeen. Hän piti hallussaan kesän 1968 lopulla kaikkia Suomen ennätyksiä 3 000–10 000 metriin, esteet mukaan lukien. Kuha kohosi aivan maailman huipulle ja oli vauhdittamassa kestävyysjuoksumme uutta nousua. – Sao Paulon uudenvuodenyön juoksun jälkeen 1965 jäin ensimmäisen kerran harjoittelemaan Espanjaan. Näin miten kovaa maailman huiput harjoittelivat, miten laadukasta harjoittelu oli keskellä talvea. Se avasi silmät, Kuha kertoo. Suomen talvipakkasissa, lumisilla ja liukkailla teillä, samankaltainen vauhtiharjoittelu ei olisi onnistunut. Kirkkaimpana saavutuksenaan Kuha juoksi 3 000 metrin esteiden maailmanennätyksen Tukholmassa olympiavuonna 1968. Kuhan sytyttämä hurmos sai väen liikkeelle. Hän kilpaili ME:nsä jälkeen Joensuussa ja Kokkolassa, joissa molemmissa myytiin yli 6 000 pääsylippua, katsomot täyteen. Sairastelu ja vammakierre veivät pohjan arvokisojen menestykseltä. Myös huippuvuosi 1968 oli kohtalokas. Kuukausi ME-juoksunsa jälkeen angiina iski, ja Meksikon olympialaiset jäivät väliin. Lenkki ennen töitä ja treenit töiden jälkeen Kuha työskenteli Kaipolan paperitehtaan palkanlaskennassa yleensä kello 9–14. Ennen töihin tuloa hän oli juossut tunnin verran ja työpäivän päätteeksi oli vuorossa pääharjoitus, tunnista kahteen tuntiin kestänyt juoksulenkki. Kaipolan juoksijat nähtiin usein yhteislenkeillä Jämsänkosken kangaspoluilla. Tiivis yhteishenki Vireessä ja paperitehtaan tuki kannustivat tulostehtailuun. – Ilman Kaipolaa ja Yhtyneiden paperitehtaiden tukea minusta ei olisi tullut kansainvälisen tason juoksijaa, Kokkolasta Kaipolaan muuttanut Kuha myöntää. Kaipolan tehtaan asunnoissa juoksijoilla oli edullinen vuokra ja työajasta joustettiin urheilullisista syistä tarpeen mukaan. 1960-luvulla ei tunnettu vielä minkäänlaista stipendijärjestelmää. Kuha sijoittikin talviharjoitteluun kesän ja syksyn aikana kertyneet palkkatulonsa. Hän joutui napit vastakkain urheilupomojen kanssa, kun piti itsepäisesti kiinni tavoitteistaan. Suomen Urheiluliitto harasi amatöörisääntöihin vedoten kaikin tavoin vastaan Kuhan anoessa varoja kuukausien harjoitteluun ulkomailla. Puheenjohtaja Jukka Uunila lupasi lopulta 1967 kolmen kuukauden harjoittelustipendin ulkomaille, mutta päävalmentaja Armas Valste yritti nipistää siitäkin omavaltaisesti kuukauden pois. Vaatimattomaan elämiseen tottunut juoksija otti kiitollisena pienenkin avun vastaan. Hän löysi kielitaitoisena ja omatoimisena matkaajana kukkaron puitteissa parhaat mahdolliset olosuhteet harjoitteluun. Kuha esitti jo 1965 SUL:lle ehdotuksen Espanjan talvileirin 2 000 markan kuluista. Hän lupasi itse maksaa leirin, jos kesällä ei synny SE:tä. SUL ei suostunut diiliin, mutta Kuha juoksi kesällä 1965 Tukholmassa esteiden SE:n 8.37,6. – Ulkomaan leiritysten ajan olin palkattomalla virkavapaalla. Kanarialtakin löysin edullisen paikan asua ja paikan syödä. Kulut olivat seitsemän markkaa päivässä, Kuhaa muistelee. Kuhan kilpailukunto kesti pitkään. Hän kilpaili pitkään vielä ikämiehenä ja tehtaili ikämiesten SE-tuloksia ja mestaruuksia. Viisikymppisenä esteet kulki vielä kepeästi 9.30:n pintaan. Urheilu maittaa vieläkin Joensuussa nykyisin asuva Kuha tekee päivittäin 4–7 kilometrin kävelylenkkejä ja talvella hiihto kuuluu päiväohjelmaan. Menoa on hiljentänyt lokakuussa leikattu oikea polvi, josta nivelet uusittiin. Hän seuraa yleisurheilua tiiviisti ja on käynyt Joensuussa Jukka Keskitalon pyynnöstä Katajan tilaisuuksissa puhumassa nuorille. Kuha puhuu sydämellä juoksu-urheilun puolesta, koska juoksu on terveellistä koko elimistölle. – Lahjakkaita ja innokkaita nuoria tyttöjä poikia löytyy edelleen. Vetäjiä tarvitaan lisää ja keinoja motivoida nuoria jatkamaan harjoittelua murrosiän jälkeenkin, Kuha toivoo. Kestävyysjuoksun lama Suomessa ja Euroopassa ei ihmetytä entistä huippujuoksijaa. – Nykyisin nuorille on tarjolla kymmeniä uusia trendikkäitä lajeja, jotka eivät vaadi samanlaista fyysistä ja pitkäjänteistä ponnistelua kuin kestävyysjuoksu, Kuha toteaa.