Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Jämsänkosken yhtenäiskoulu on viimeisiä silauksia vaille valmis koulujen alkamiseen – Tältä uusissa tiloissa näyttää, katso kuvat ja video

Viimeiset pari, kolme vuotta väliaikaistiloissa opiskelleiden Mäntykallion ja Kankarisveden koulujen oppilaiden ja opettajien evakkotaival päättyy torstaina 8. elokuuta, kun uutta lukuvuotta päästään aloittamaan uudistetulla Jämsänkosken yhtenäiskoululla. Vanhaa ja osalle tuttuakin ovat liikunta- ja ruokasalit sekä puoliympyrän muotoinen pääty rakennuksen vastakkaisella laidalla. Kokonaan uutta ovat niiden väliin rakennetut opetustilat. Koulun henkilöstö pääsi esittämään toiveitaan jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, ja niitä on kuunneltu viimeisen päälle. Tilat ovat valoisia, avaria ja muunneltavia, ja erilaisia oppimisympäristöjä on runsaasti. Myös talon tekniikka on ajan tasalla. – Saimme kaiken, mitä toivoimme. Näin hienoa ei ole Jämsässä millään muulla koululla, rehtori Antti Manninen sanoo peittelemättä tyytyväisyyttään. Katso videolta, miltä koulun sisätiloissa näyttää. Juttu jatkuu sen jälkeen. Valoa ja avaruutta, turvallisuudesta tinkimättä Jämsänkoskella eskarit sekä 1–2-luokkalaiset opiskelevat jatkossakin Korven koululla, loput luokka-asteet aina 9. luokkaan saakka ovat yhtenäiskoululla. Oppilaita on kaikkiaan noin 420. Kolmikerroksisen rakennuksen etupihalta katsoen oikea puoli on alakoululaisten käytössä, vasen laita yläkoululaisilla. Molemmilla on omat sisäänkäyntinsä. Raja eri-ikäisten koulukkaiden välillä ei kuitenkaan ole kiveen hakattu, sillä sisällä tiloja erottavat vain lasiset seinät ja ovet. Tiloissa huomio kiinnittyy juuri runsaaseen lasin määrään. Portaiden kaiteet ovat lasia, kuten myös osa luokkien ja muiden tilojen seinistä. Lisää valoa saadaan suurista ikkunoista. – Lasiseinä luo avaruutta, mutta myös turvallisuuden tunnetta. Jonkun mielestä voi tietyissä tilanteissa olla vaarallista, että luokkiin näkee sisään. Toisaalta myös luokista käsin näkee mahdollisen vaaran jo kaukaa, ja niissä on useampi kuin yksi uloskäynti, Manninen sanoo. Turvallisuus on huomioitu koulun tiloissa muutenkin monin tavoin. Aulatiloista löytyy info-televisioita, ja esimerkiksi valvontakameroita rakennuksessa on kirjaimellisesti niin paljon kuin laki sallii. Niistä on hyötyä myös tilojen kunnossa pysymisen kannalta, ennakoi Manninen. – Oppilaille tullaan kertomaan ensimmäisestä päivästä lähtien, että jos hölmöilee, siitä saa rangaistuksen lisäksi laskun. Energiaa vapautuu, kun peli tehdään heti selväksi, Manninen sanoo. Rakennuksen kaikki ulko-ovet saadaan tarvittaessa lukkoon yhdellä napinpainalluksella, kuten myös koulun eri osastot. Manninen kuitenkin korostaa, että Suomessa perusopetus on julkista ja koululle saa edelleen tulla sitä seuraamaan. – Maailma muuttuu, ja siihenkin on tänä päivänä varauduttava, että joudutaan suojautumaan. Poikkeustilanne ei kuitenkaan saa määrittää yleistä tilannetta, hän muistuttaa. Muunneltavia tiloja ja vähän erilaisia oppimisympäristöjä Joissain suhteellisen uusissakin koulurakennuksissa luokkatilat on jätetty pieneksi. Taustalla on saattanut olla ajatus, että ryhmäkoot pysyvät pieninä, kun tilatkin on mitoitettu vain tietylle henkilömäärälle. Käytännössä ryhmäkoot voivat kasvaa, vaikka tilat olisivatkin pieniä. Jämsänkoskella asiaa onkin lähestytty toisin. Tavallisesti perusluokan neliömäärä on alakoulussa 60, yläkoulussa 40–50. Tästä poiketen Jämsänkoskella myös yläkoululaisille on varattu 60 neliötä. Yksittäisten luokkien lisäksi koululla on suurempia tiloja, jotka on mahdollista jakaa erillisiksi luokkatiloiksi liikuteltavalla väliseinällä. Luokat eivät ole koulun ainoita oppimisympäristöjä. Sieltä täältä löytyy pienempiä, eri tavoin sisustettuja huoneita. Auloissa on lisäksi erilaisia sohvaryhmiä, joiden suojiin voi vetäytyä pänttäämään, miksei myös tauolle. – Perusopetuslaki ei tunne sanaa välitunti, vaikka siitä puhutaankin paljon. Siellä sanotaan vain, että koulupäivän sisään on jätettävä aikaa tauoille ja palautumiselle. Siksi meilläkin on yhdistetty tunteja niin, että oppituntikokonaisuudet ovat pidempiä, mutta niin ovat tauotkin, Manninen sanoo. Aikojen ja tapojen muuttuminen näkyy koululla muutenkin. Alaluokkien oppilailla ei esimerkiksi ole enää perinteisen tyylin pulpetteja, joihin säilöä tavaroitaan. Nyt tätä virkaa hoitavat jokaiselle oppilaalle varatut omat kaapit. Myös yläkoululaiset saavat omat kaapit. Nuorempien oppilaiden säilytystiloista poiketen nämä kaapit saa lukkoon. Niistä löytyy myös pistorasiat esimerkiksi kännykän lataamista varten. Hienovarainen vihje kännyköiden käytön jättämisestä vapaa-ajalle ei tosin ole saanut aivan varauksetonta vastaanottoa oppilaiden keskuudessa. Myös piha menee uusiksi Uusi ja uudistettu koulurakennus on saamassa myös arvoisensa pihan, joka perustuu kaupunginpuutarhurinakin työskennelleen Raisa Heinon suunnitelmaan. Pihasta tulee samalla lähiliikuntapaikka. Hankkeen kustannusarvio on reilut 600 000 euroa. Urakan kilpailutus tapahtui kevätkesällä, joten sen voittanut VRJ pääsi töihin vasta tällä viikolla. – Tiukoille se varmasti menee, mutta etupihan asvaltoinnit on tarkoitus saada valmiiksi koulujen alkuun mennessä, VRJ:n työnjohtaja Kalle Kaihari sanoo. Työt etupihalla jatkuvat näillä näkymin syyskuun lopulle saakka, ja jatkuvat taas vuoden 2020 puolella.