Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Kaupallinen yhteistyö

Mitä kuuluu siileille? Arvioiden mukaan niitä on huomattavasti vähemmän kuin ennen – Näillä vinkeillä autat pihapiirisi siilejä

Oletko nähnyt siilin kipittävän tien varsilla viime aikoina? Suomessa ei ole aikoihin tehty virallisia tutkimuksia eläimen levinneisyydestä, mutta niiden määrän on huomattu olevan laskussa jo pitkään. Ympäri Suomea ihmiset ovat havainneet, että siilejä on selvästi vähemmän kuin aiemmin. – Vapaaehtoistyön kautta olen jo monta vuotta tiennyt, että siilikanta on valitettavasti selvässä laskussa, kuvailee Saija Paldanius . Paldanius on eläkeläinen, joka toimii Keski-Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoisena eläinhoitajana. Hän on hoitanut erilaisia luonnonvaraisia eläimiä jo seitsemän kesän ajan, mitä kautta siilitkin ovat tulleet tutuiksi. Tämä kesänä hän kertoo saaneensa hoitoonsa epätavallisen paljon siilejä ja etenkin poikasia. Heinäkuun aikana niitä on tullut 26. Tälläkin hetkellä 12 pientä yöeläintä on Paldaniuksella hoidossa. Siilien määrä on rajussa laskussa Paldanius kertoo, että siilejä elää ”siellä täällä” ympäri Suomea. Eniten niitä löytyy asutusalueilla, sillä eläimet eivät pärjää esimerkiksi metsissä tai heinäpelloilla. Eläinhoitaja uskoo, että parhaiten pikkunisäkkäät viihtyvät paikoissa, mistä löytyy runsaasti pitkää nurmikkoa, puskia ja muita piiloutumispaikkoja. Siili kiikarissa -nettisivun mukaan Suomessa ei ole tehty paljoa tutkimusta siileistä pitkään aikaan. Tästä syystä siili ei Suomessa ole julistettu uhanalaiseksi, toisin kuin Isossa-Britanniassa, jossa eläintä tutkittiin 2010-luvun alussa. Nettisivu kertoo, että vuonna 2013 julkaistussa People’s Trust for Endangered Species -tutkimuksessa arvioitiin, että siilejä on jäljellä noin miljoona yksilöä. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin 1900-luvun puolivälissä, jolloin siilejä arvioitiin olevan jopa 36 miljoonaa. Suomessa on esitetty vastaavia arvioita. Vuonna 2017 Turun yliopiston eläinmuseon kuraattori Ari Karhilahti arvioi Kirkko ja Kaupunki -lehdelle, että Suomen siilimäärä on vähentynyt noin 80 prosentilla sitten 1960-luvun. Paldanius uskoo, että muuttuneet normit pihanhoidossa ovat osasyy siilikannan vähenemiseen. – Nykyään ihmiset ajavat pihanurmikkonsa niin lyhyeksi, että siileille ei jää sopivia ruoka-apajia. Pihoihin ei myöskään jätetä lehtikasoja, joihin siili voisi tehdä talveksi pesän, hän esittää. Myös nykyilmasto voi olla haitallista siileille. Esimerkiksi jos syksyllä kelit kylmenevät ennen lumen tuloa, siili ei ehdi kerätä rasvakerrosta talvihorrosta varten. Paldanius muistaakin lukeneensa artikkelin, jonka mukaan peräti puolet siileistä saattaa menehtyä talven aikana. Näin autat pihapiirisi siilejä Siilejä ei tule ottaa lemmikiksi, mutta niitä voi silti auttaa. Paldanius uskoo, että hieman pidempi nurmikko ja pihalle jätetyt risukasat voivat auttaa siilejä läpi vuoden. Jos nurmikko on liian lyhyt, aurinko paistaa suoraan multaan, jolloin se muuttuu kuivaksi eivätkä hyönteiset viihdy siellä. Siilejä saa ruokkia, mutta vastuullisesti. Eläimiä kannattaa ravita keväällä ja syksyllä, sillä syksyisin ne tarvitsevat paljon ravintoa kerätäkseen massaa talvea varten, kun taas keväällä ne toipuvat pitkästä horroksesta. Sen sijaan kesällä riittää, jos niille tarjoaa vettä. – Luonnossa siilit syövät hyvin monipuolisesti, eli kaiken maailman öttiäisiä, pähkinöitä ja vaikka auringonkukansiemeniä. Kotona niille voi syöttää kissan- tai koiranruokaa, kuten märkäruokaa tai vedessä liotettuja kuivanappuloita. Keväällä niille voi antaa hunajavettä, mistä ne saavat paljon energiaa, Paldanius luettelee. Maitoa tai viljaa siileille ei saa antaa, sille ne saattavat aiheuttaa oireita eläimille. Entä mitä tulee tehdä, jos tapaa loukkaantuneen siilin? – Ihan ensimmäisenä kannattaa ottaa se kiinni ja selvittää, mihin sen voi toimittaa. Esimerkiksi Keski-Suomessa on vapaaehtoisten neuvontapuhelin, josta voi saada neuvoja. Ja loukkaantuneen luonnonvaraisen eläimen voi aina toimittaa eläinlääkäriin, Paldanius neuvoo. Paldanius itse on Jyväskylästä, jossa eläinlääkäri on avoinna vuorokauden ympäri. Jämsässä tilanne on hieman toisenlainen, sillä paikallisella eläinlääkärillä on aukioloajat. – Jos Jämsässä löytää luonnonvaraisen eläimen joka kaipaa apua, mutta eläinlääkäri ei ole auki, sen voi viedä Jyväskylään, suosittelee Jämsän eläinlääkäri Ulla Keskinen .