Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Tulospalvelu Podcast Kaupallinen yhteistyö

Hirvivahinkokorvausten määrä lähes kolminkertaistui Keski-Suomessa edellisvuodesta – Jämsä euromääräisesti yksi eniten vahinkoja kärsineistä

Keski-Suomessa hirvivahinkokorvauksia maksetaan tänä keväänä 243 000 euroa. Viime vuonna korvaussumma oli 90 000 euroa, eli korvausmäärä lähes kolminkertaistui edellisvuodesta. – Osaltaan korvausmäärien kasvua selittänee hirvivahinkoasetukseen vuonna 2017 tulleet muutokset. Tuolloin hirvivahinkojen arviointia ja korvausten laskentatapaa uudistettiin, mikä on nyt sitten pienellä viiveellä innostanut metsänomistajia hakemaan korvauksia, rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta kertoo. Vuonna 2018 myös hehtaarikohtainen korvaustaso oli edellisvuotta selvästi suurempi. – Tarkastuksissa havaittiin, että luultavammin runsaslumisesta talvesta johtuen hirvet talvehtivat pienemmillä alueilla ja aiheuttivat taimikoissa myös pahempia vahinkoja, Korhonen sanoo. Keski-Suomessa hirvivahinkoja arvioitiin 357 hehtaarin alalla. Euromääräisesti eniten arvioituja metsävahinkoja oli Äänekosken, Jämsän ja Jyväskylän alueilla. Korvausten määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna eniten Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Lapissa. Eniten hirvivahinkokorvauksia maksetaan tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Koko maassa vahinkoja arvioitiin 4 800 hehtaarin alalla. Metsänomistajat hakivat vuonna 2018 vilkkaasti korvauksia hirvituhoista. Koko maassa hirvieläinten aiheuttamia metsätuhoja korvataan 2 miljoonalla eurolla. Viime vuonna korvauksia maksettiin metsänomistajille 1,4 miljoonaa euroa. Hirvivahinkokorvausrahat tulevat valtion varoista, jotka kertyvät metsästäjien hirvilupamaksuista. – Hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamista vahingoista ilmoitetaan ehkä enintään kolmasosa, joten metsänomistajien aktiivisuus vaikuttaa myös korvausmääriin, Korhonen sanoo. Hirvet vahingoittavat kaikenkokoisia puita Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua. Vahingot ovat lisääntyneet viime vuosina myös taimikkovaihetta varttuneemmissa metsissä. Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvituhoista. Korvaus maksetaan, kun vahinkokriteerit täyttyvät ja tuhojen laajuus ylittää 170 euron korvauskynnyksen.