Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Yrittäjyyttä ja osaamista elinvoiman sijaan – ”Uuden nimen antaminen asioille on yksi tapa vauhdittaa keskustelua, valitettavasti sisällön luomisella ei ole ollut yhtä kiire”

”Monitulkintaisen ja vaikeasti ymmärrettävän sanan käyttö virkanimikkeissä tai toimialojen nimissä ei paranna kunnan elinvoimaisuutta.” (Ulla Onkamo, Kotus-blogi 21.3.2017) Törmäsin ensimmäisiä kertoja ”elinvoima”-käsitteeseen 2000-luvun alussa. Yritysten ja yhteisöjen kilpailukykyarvioissa ja talouskehityksessä on usein osatekijänänä ”elinvoima”, aiemmin pääasiana mainittiin elinkeino- tai aluekehitys. Julkisuuteen ”elinvoima” vakiintui Sitran 2009 julkaistun raportin myötä. Kaupungit ja kunnat ryhtyivät 2010-luvulla hakemaan palvelukseensa ”elinvoimajohtajia” ja perustamaan ”elinvoimatoimialoja”. Uuden nimen antaminen asioille on yksi tapa vauhdittaa keskustelua asioista. Valitettavasti sisällön luomisella ei ole ollut yhtä kiire. Yrittäjien ja kuntalaisten näkökulmasta viihtyisällä ja toimintakelpoisella ympäristöllä on varsin vaihtelevat vaatimukset. Mitä yritykset tarvitsevat: logistiikkaa, toimitiloja, raaka-aineita, asiakasvirtaa, palveluja, osaavaa työvoimaa, jopa puhdasta luontoa – ja asukas: työpaikkoja, turvallisuutta, sivistystä ja virkistystä ympärilleen. Kilpailun käydessä kuumana isoja kaloja pyytävät kaikki. Entä tämän hetken uusien työpaikkojen luojat – pk-yrittäjät, mikä heitä houkuttaisi? Ajattelen kuntien houkuttavuutta kolmella pääakselilla – mahdollisuudet, imago ja luottamus. Yrityksen näkökulmasta luottamus on ansaittava, jonka jälkeen myönteinen kuva vahvistuu. ”Mahdollisuuksien ikkuna” on tietoisesti pidettävä avoinna ja sitä on voitava suurentaa. Luottamuspääoman kasvattamiseen voivat osallistua kaikki: kuntalaiset, maakunta, virkamiehet, päättäjät, paikalliset yrittäjät ja heidän asiakkaansa. Ennen kuin sorvataan uutta iskulausetta, sen tarkoittama sisältökin on ansaittava. Jämsän talousalueen vaikutus on kokoaan suurempi. Tehdasteollisuuden nopea teknologinen kehitys ja muuttuvat markkinat tuovat pääosin hyvää, vaikka joskus vihreät pallot voivat muuttua punaisiksi. Alueiden talouslukujen tarkastelussa eri toimialojen kehitys on jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Kun tarkastellaan 2000-lukua, myönteisimmät toimialat Jämsän seutukunnassa ovat metalliteollisuus, asuntorakentaminen, metsä- ja kalatalous ja kiinteistöpalvelut. Terveys- ja sosiaalipalvelujen ja muun julkisen hallinnon kasvu ovat nekin merkittäviä kysynnän ja palvelujen ylläpitämisessä. Puu- ja paperiteollisuuden tuottama arvonlisäys on puolittunut vuodesta 2000 lähtien, mutta silti se edustaa edelleen neljännestä seutukunnan hyvinvoinnista. Jämsän seutukunnan kehittämisen painopiste kannattaa kohdistaa hyvin painokkaasti kahteen asiaan: avaintoimialojen yritysyhteistyöhön ja korvaavien investointien saamiseen metsäteollisuuden tuottovajeeseen. Parhaimpia molemmat kohteet yhdistäviä ja kestäviä ratkaisuja ovat biotuotehankkeet ja niiden tarvitsemaan monialaisen osaamiseen panostaminen. Muutamat kunnat ovat jo lakanneet puhumasta elinvoimatoimialasta käsitekummajaisena. Palaaminen perustyöhön, yritysten ja osaamisen pariin olisi mielestäni Jämsässäkin hyvä alku uudelle. Kirjoittaja on ekonomi ja tietokirjailija, jämsänseutulainen vuodesta 2011.