Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Jämsäläiset Himos Näköislehti Podcast Live Kaupallinen yhteistyö

Kaupallinen yhteistyö: Webbipiste - Verkonkäyttäjän huolellisuus ja tietoturvaohjelmistot auttavat torjumaan verkon vaaroja

Tänä päivänä vaadittavia verkonkäyttäjän digitaitoja löytyy hyvin monen tasoisia. Toiset käyttäjät ymmärtävät sen, miten kone ja sen ohjelmat toimivat turvallisesti yhteen. Jotkut puolestaan osaavat vain vaivoin surffata verkkoselaimessa. Silloinkin näiden käyttäjien suusta saattaa päästä lukemattomia ärräpäitä, kun selaimessa olevat välilehdet joko katoavat mystisesti näkyvistä tai tekevät jotain sellaista mitä niiden ei omasta mielestään pitäisi tehdä. Tällaisia tapauksia saattavat olla esimerkiksi sellaiset, joissa selaimella oleva sisältö johdattaa käyttäjän toiselle, ennalta-arvaamattomalle sivustoille. Taitotason ohella verkonkäyttäjien kokemuksiin pohjautuvat taustat vaihtelevat valtavasti. Toiset saattavat käyttää tietokonetta ja sen eri ohjelmia työn puolesta päivittäin, jonka lisäksi vapaa-ajalla konetta käytetään aktiivisesti omien harrastusten parissa. Toiset taas eivät juuri tarvitse tietokonetta mihinkään muuhun kuin esimerkiksi sähköpostin lukemiseen ja sosiaalisen median päivitysten tekemiseen. Näin ollen verkonkäyttäjien tarpeiden, kokemusten sekä taitotason välillä on merkittävän suuria eroja. Verkon syövereissä piilee vahingollisia haittaohjelmia Oli verkonkäyttäjä profiililtaan millainen tahansa, käytön takana piilee vakavia uhkia, jotka käytön aikana on suositeltavaa huomioida . Verkossa olevat uhat mielletään hyvin usein tietokoneviruksiksi. Ajattelumalli tarvii sinänsä hieman päivitystä, sillä verkossa on tänä päivänä virusten lisäksi muitakin vaaroja. Kun puhutaan verkon vaaroista, virukset ovat yleensä ensimmäinen asia, joka ihmisten mieleen tulee. Verkon syövereistä löytyy kuitenkin monia muitakin uhkia. Yksi suurimmista verkon vaaroista ovata erilaiset haittaohjelmat, joihin tietokoneeseen tunkeutuvat viruksetkin kuuluvat. Haittaohjelmia voidaan luokitella sen mukaan, miten ne koneeseen suoritetaan, miten ne siellä leviävät – tai mitä ne siellä tekevät. Virusten ohella muita haittaohjelmia ovat erilaiset madot, troijalaiset, vakoiluohjelmat, takaovet, mainosohjelmat, kiristyshaittaohjelmat, rootkitit sekä exploit-kitit. Haittaohjelmilta suojautumisen lisäksi myös verkkoselain tarvitsee oman suojansa. Positiivisena puolena voisi mainita sen, että kun verkon varjopuolen on tiedostanut, niin siihen osaa myös paremmin varautua. Se onnistuu käyttämällä virustorjunta- ja tietoturvaohjelmistoja. Näiden ratkaisujen rinnalla myös VPN-palvelu oman käytön turvana on varteenotettava valinta. Verkon uhkia voi torjua viruksentorjunnan avulla Sekä verkonkäyttäjän maalaisjärjen että huolellisuuden lisäksi erilaista uhkatekijöiltä voi suojautua käyttämällä viruksentorjunta- ja tietoturvaohjelmistoja. Nämä ohjelmistot on suunniteltu siten, että ne suojaavat käyttäjän laitetta (tietokone, älypuhelin & tabletti) erilaisilta haittaohjelmilta. Tietoturvaohjelmistot auttavat myös tunnistamaan ja estämään sellaisia verkkouhkia, jotka yrittävät tartutttaa käyttäjän laitteen. Yksi ilmaiseksi verkosta saatava ohjelma, joka auttaa suojautumaan verkon uhilta on Panda Free Antivirus. Panda Free Antivirus on maksuttomuuden ohella myös suomenkielinen ja käyttäjäystävällinen. Ohjelma on erittäin tehokas, jolloin se antaa käyttäjälleen tarpeeseen tulevan suojan. Pandasta löytyy kattava ohjeistus suomen kielellä, jolloin se on kotimaiselle käyttäjälleen erittäin helppokäyttöinen. Ohjeissa on kerrottu muun muassa ohjelman kattavista ominaisuuksista. Panda Free Antiviruksen avulla on mahdollista esimerkiksi luoda usb-käynnistysmuisti, joka tarjoaa keinon käynnistää sekä puhdistaa haittaohjelman tartuttama tietokone. Verkossa toimiessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä Viruksentorjunta- ja tietoturvaohjelmistot voivat auttaa verkon käyttäjää haittaohjelmilta suojautumiseen. Haittaohjelmien ohella verkossa on arkipäivää se, että siellä kalastellaan käyttäjien tietoja eri tavoin. Tietojenkalastelu eli verkkourkinta on rikollista toimintaa. Sen tarkoituksena on saada verkonkäyttäjästä luottamuksellista tietoa, kuten salasanoja tai luottokorttitietoja. Tietojenkalastelu tapahtuu yleensä sähköpostin tai pikaviestin kautta. Tällaisilta toimilta voidaan suojautua toimimalla verkossa tarkkaavaisesti ja huolellisesti. On siis hyvä huomioida sähköpostiviestejä lukiessa esimerkiksi se, mistä viestit tulevat, miltä ne näyttävät, miten ne on otsikoitu jne. Yleisesti ottaen jo vastaanotetun sähköpostiviestin epämääräinen otsikointi soittaa hälytyskelloja. Epäilyttävät viestit on syytä poistaa välittömästi, eikä avata niitä. Omat salasanat on myös suositeltavaa vaihtaa tietyn väliajoin. Vakavimmissa asoissa on toki syytä kääntyä viranomaisen puoleen.