Kärsitkö niska- tai hartiakivuista? Fysioterapeutti kertoo, milloin kannattaa hakea apua – ”someniskasta” asiantuntijalla on yllättävä näkemys

Kolmasosa suomalaisista kärsii niska- ja hartiaseudun kivuista. Terveystalon fysioterapeutti Marko Grönholm kertoo, millaisesta kivusta tulee huolestua. Tapaturmat, neurologiset oireet ja säteilevä kipu pitää tarkistuttaa.

Monet kuvailevat niska- ja hartiaseudun kipuja jumeiksi.

20.8. 19:00

Jos työskentelee päivät pitkät tietokoneella, niska kipeytyy helposti. Hartioiden pyörittelystä huolimatta kiristää, särkee ja paikat menevät jumiin. Jotkut saavat jopa migreenikohtauksia kireiden niskojen takia.

Työikäisistä suomalaisista peräti 30 prosenttia on kärsinyt niska- ja hartiaseudun kivuista edeltävän kuukauden aikana. ”Onhan se tavattoman yleistä. Menee samaan kategoriaan kuin alaselkäkipu”, kertoo Terveystalon fysioterapeutti Marko Grönholm.

Kipuilun takana saattaa olla monia syitä: toisto, rasitus tai staattiset asennot, kuten juuri tietokoneella istuminen. Toistolla tarkoitetaan saman askareen puuhaamista.

Viime vuosina on puhuttu niin kutsutusta someniskasta, joka tunnetaan vanhalla nimellä emännän kyhmynä. Tämän kyhmyn ajatellaan syntyvän niskaan ajan kuluessa kumaraisen asennon takia. ”Someniska nousee aina välillä esiin, mutta en tiedä, onko se kovin totuudenperäistä. Ehkä on joitakin tapauksia, mutta ei se ole niin yleistä kuin puhutaan.”

Milloin hoitoon?

Moni kuvailee fysioterapeutille, että paikat ovat ”ihan jumissa.” Yleisimmät niskan oireet ovat herkkyys, paineluarkuus ja kiristyksen tunne.

”Sitten on pistelyä, puutumista ja kivun säteilemistä yläraajoihin. Nämä olisi aina hyvä tarkistuttaa. Voi olla, ettei taustalla ole mitään. Toisaalta siellä saattaa olla jonkinlainen välilevyn rappeuma tai pullistuma”, Grönholm sanoo.

Jos on tapahtunut selkeä vamma tai tapaturma, eli niska on retkahtanut tai siihen on tullut niin kutsuttu piiskaniskuvamma, kannattaa aina hakeutua lääkäriin. Piiskaniskuvammoja tulee esimerkiksi liikenneonnettomuuksista. Jos lääkäriä ei tarvita, fysioterapeutti voi aloittaa kuntouttavan hoidon.

Jos selkeää vammaa ei ole, asiantuntijan vastaanotolle kannattaa hakeutua neurologisten oireiden eli pistelyn tai puutumisen takia. ”Samoin silloin, jos pään taivuttaminen tai kiertäminen ei onnistu.”

Taukojumppaa

Nykyisin on kaikenlaisia osteopaatteja, kiropraktikkoja ja kalevalaisia jäsenkorjaajia. Mistä löytää oikean ammattilaisen?

”Asiantuntijoita on moneen junaan, ja ammattikuntien sisällä on monenlaisia tekijöitä ja näkemyksiä. Kaikissa edellä mainituissa on osaavia tyyppejä. Lääkärille pitää mennä, jos on tapahtunut selkeä tapaturma, koska silloin tarvitaan kuvantamista ynnä muuta. Fysioterapeutit tekevät lähintä yhteistyötä lääkäreiden kanssa.”

Kaikki tietävät, että töissä tulisi tehdä taukojumppaa. Silti harva tekee. ”Asentoa pitää vaihdella ja rasitusta tauottaa. Ei saa istua tai seistä koko päivää, vaan asentoa pitäisi muuttaa tunnin tai puolen tunnin välein. Ei minulla ole tämän parempaa mantraa. Eihän taukojumppaa oikein kukaan tee, vaikka pitäisi.”

Kun vammojen mahdollisuus on suljettu pois, niskaa voi jumpata erilaisilla ohjeilla. ”Kipua vasten ei ole hyvä tehdä. Ei saa vääntää väkisin. Kun arkijärkeä käyttää ja kuulostelee tuntemuksia, voi kokeilla erilaisia ohjeita.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos