Moni korvaa alkuvuodesta ateriat salaatilla keventääkseen – Asiantuntija kertoo, onko siinä järkeä

Salaatin terveellisyyttä arvioidessa sisältö ratkaisee. Ravitsemusterapeutti Virpi Uski suosittelee mahdollisimman värikkäitä salaattiannoksia, joissa on proteiinia tuomassa kylläisyyden tunnetta.

Salaattipöytä on monen lounastajan ilo. Silti kasvisten syönti on Suomessa suosituksiin nähden huonolla tolalla.

4.1. 12:00

Loppuvuoden juhlallisuuksia saattaa seurata alkuvuoden kevyempi tai tervehenkisempi jakso. Laatikoiden, kinkkujen ja skumppien jälkeen salaatti voi tuntua hyvältä vaihtoehdolta. Mutta onko salaatti terveellistä?

Se riippuu siitä, kuinka kapeasti salaatin mieltää. Vihreä salaatinlehti ei juuri pidä sisällään energiaa eikä oikein muutakaan, se on lähinnä vettä. Erilaisista aineksista kasattu salaattiannos sen sijaan voi olla hyvinkin ruokaisa ja ravintorikas.

”Mikään suositus ei sano, että juuri salaatinlehteä olisi syötävä. Itse suosin enemmän porkkanoita ja muita juureksia, ne myös täyttävät paremmin”, ravitsemusterapeutti Virpi Uski toteaa.

Tuttu suositus kuuluu: puoli kiloa kasviksia päivässä. Finnravinto-tutkimuksen mukaan tähän yltää 14 prosenttia suomalaisista miehistä ja 22 prosenttia naisista.

Kasviksista saa kuituja, vitamiineja ja hivenaineita. Etenkin C-vitamiinin saaminen voi olla vaikeaa, jos kasvikset eivät kelpaa.

”Salaatin hyvä puoli on se, että siinä kasviksia tulee ikään kuin huomaamatta syötyä runsaasti.”

Väriä lautaselle

Salaatin terveellisyyttä arvioidessa sisältö ratkaisee. Mieluiten mahdollisimman värikkäästi erilaisia kasviksia.

”Mitä enemmän väriä, sitä enemmän eri ainesosia ja makua salaatissa on. Salaattiin voi panna vaikka porkkanaa, punajuurta, pinaattia, paprikaa, tuoreita hedelmiä, kukka- tai parsakaalia. Oikeastaan mitä vain kaupan hyllyiltä löytää.”

Jotta salaatilla voidaan korvata lounas, sen tulee pitää nälkää. Pelkkä salaatti ilman proteiinia tai esimerkiksi pastaa on kylläisyyden näkökulmasta heikko. ”Jos salaatista ei tule kylläinen olo, voi tulla iso nälkä, mikä kostautuu hallitsemattomana syömisenä.”

Proteiiniksi salaattiin voi panna esimerkiksi broileria, kalaa, tofua tai linssejä. Juustoja Uski ei suosittele, koska ne ovat usein aika rasvaisia. Tosin poikkeuksiakin on, kuten esimerkiksi raejuusto.

Kastikkeeksi sopii öljypohjainen kastike. ”Majoneesi- ja kermaviilipohjaiset kastikkeet eivät ole paras ratkaisu, jos ajatuksena on syödä kevyesti.”

Kun vihreä tökkii

Mutta entä jos salaatti ei maistu? Uskin mukaan ei ole merkitystä, syökö salaattia vai muuten kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

”Toinen hyvä perusohje puolen kilon vastapainoksi on nauttia viidesti päivässä kourallinen kasviksia, marjoja tai hedelmiä. Jos salaatti tökkii, niin voi kokeilla marjoja tai hedelmiä.”

Sekin voi olla haastavaa, jos on tottunut lihaa ja perunaa -lautasmalliin. Silloin ruokavalio kapenee ja on ravintoköyhempää. Usein syömme tietyn määrän ruokaa, ja ruoka-annokset voivat olla sisällöltään turhan raskaita, kun kasvikset puuttuvat lautaselta.

”Vatsa ei tulkitse kilokaloreita, vaan se täyttyy ruuan määrästä, on se sitten lautasellinen porkkanaraastetta tai lautasellinen nakkeja. Ajan saatossa se näyttäytyy terveydessä.”

Ei kuurielämälle

Jonkin tietyn ruoka-aineen väkisin syömistä Uski ei suosittele, se ei johda mihinkään. ”Ruokailun pitäisi olla luontevaa, jotta siitä voisi tulla rutiini. Syödä voi hyvin monella tapaa, ja uskon, että kaikille löytyy oma tapa syödä fiksusti.”

Alkuvuosi on usein terveysbuumien aikaa. Joskus on terveyssyistä saatava painoa alas, mutta kaiken maailman rantakuntokuureja tai dieettejä Uski vastustaa.

”On ihan hyvä asia joskus pohtia omaa suhdetta ruokaan, mutta ruoka on myös nautinnon ja mielihyvän lähde. Kiellot ja kuuriajattelu vain rajoittavat elämää. Terveellinen, suhteellisen pysyvä ja salliva syöminen on viisain vaihtoehto.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos