Jämsän pääkirjaston monitoimitilassa järjestetään tiistaina 21. helmikuuta kello 17.30 alkaen luento otsikolla Vaalipuheet päreiksi: puhdasta ja likaista retoriikkaa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Luennoitsijana toimii FT Marika Paaso, joka pureutuu poliitikkojen viestintään ja erityisesti siihen, millaisia keinoja poliitikot käyttävät pyrkiessään vaikuttamaan äänestäjiin.
Varsinkin Yhdysvalloissa vaalikampanjoissa hyödynnetään sumeilematta retoriikan likaisia keinoja, mutta eettisesti epäpuhdasta peliä osataan pelata Suomessakin.
Sosiaalisen median myötä puolitotuuksien tai jopa suoranaisten valheiden levittäminen on aiempaa helpompaa, kun poliitikoilla on mahdollisuus viestiä suoraan äänestäjilleen ilman portinvartijoita ja journalistista toimittamista.
Luennollaan Paaso kannustaakin kriittisyyteen – eikä ainoastaan poliitikkojen puheita, vaan myös omaa arkiajatteluamme kohtaan.
”Jokaisen meistä on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan, kenen sanaan uskomme ja mistä syystä”, Paaso sanoo.
Marika Paaso työskentelee yliopistonopettajana Jyväskylässä. Hän opettaa muun muassa viestinnän ja journalismin tutkimusta, etiikkaa ja normeja. Paaso käsitteli myös väitöskirjassaan sosiaalista mediaa. Aiheena oli suomalaisten toimittajien yksityisyyden ja julkisuuden hallinta sosiaalisessa mediassa. Hän on aiemmin työskennellyt toimittajana myös Yleisradiossa.
Kirjastonhoitaja Tommi Tapiainen sai innoituksen luentoon Ylen Politiikkaradion Puheet päreiksi -osiosta. Siinä suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.
”Usein ajatellaan, että retoriikka loisti lähinnä antiikissa, mutta mielestäni valtakunnan politiikassa puheviestintä on korostunut vaali vaalilta. Sellainen poliitikko nousee esiin niin mediassa kuin kansan puheissakin, joka osaa, pystyy ja haluaa ilmaista itseään kärjistäen ja voimakkain sanakääntein. Niin sanottujen asiapoliitikon on paljon vaikeampi nousta otsikoihin”, Tapiainen sanoo.
”Kautta vuosisatojen meitä on hallittu sanoilla ja iskulauseilla, vaikka emme ehkä itse halua uskoakaan, että olisimme hallittavissa. Keinot ja välineet vaihtuvat, mutta sanoma pysyy”, hän jatkaa.
Luento on osa kirjaston demokratiahanketta.