Helmikuussa Jämsän kaupungin kotouttamiskoordinaattorin työt aloittanut Seija Helander on tavattavissa Jämsän pääkirjastolla rasisminvastaisena päivänä, eli tiistaina 21. maaliskuuta kello 12–14.
Rasismin vastainen päivä on osa rasismin- ja syrjinnänvastaista viikkoa, jonka teemana on tänä vuonna työelämän rasismi.
Helanderin mukaan ennakkoluulot näkyvät työelämässä tutkitusti jo siinä, kuka työhaastatteluun valitaan ja ketkä urallaan pääsevät etenemään. Kansalaisuuden, ihonvärin, etnisen taustan, uskonnon tai muiden tekijöiden ei tulisi koskaan vaikuttaa siihen, miten ihminen kohdataan ja millaisia mahdollisuuksia hän saa yhteiskunnassa, Helander muistuttaa.
"Yksi vaihtoehto olisi käyttää anonyymia rekrytointia. Siinä saapuneita hakemuksia käsitellään ilman hakijoiden tunnistetietoja esimerkiksi siihen pisteeseen saakka, kun on tehty päätös, keitä kutsutaan haastatteluun. Anonyymi rekrytointi edistää hakemusten tasapuolista, osaamiseen ja pätevyyteen perustuvaa käsittelyä", Helander sanoo.
Hän muistuttaa, että jokainen voi omalla toiminnallaan purkaa syrjiviä käytäntöjä yhteisöissään ja luoda yhdenvertaisempaa työkulttuuria.
”Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi yksilönä", Helander sanoo.
Seija Helanderin tehtäviin kuuluu muun muassa kotouttamistyön suunnittelu, johtaminen sekä kehittäminen ja arviointi. Myös paikallisen kotouttamistyön toimintamallien kehittäminen ja aktiivinen toimiminen moniammatillisissa maahanmuuttotyön verkostoissa on osa Helanderin työnkuvaa.
Helander tulee jututettavaksi kirjastolle, koska kotouttamiskoordinaattorin tehtävä saattaa olla monelle vieras, arvioi kirjastonhoitaja Tommi Tapiainen.
"Siihenkin voi liittyä ennakkoluuloja. Rasismin vastaisena päivänä on matala kynnys tulla jututtamaan Seijaa. Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, miten suuri merkitys kotoutustyöllä on. Se hyödyttää koko yhteiskuntaa", Tapiainen sanoo.
Fakta
Ulkomaalaistaustaiset työelämässä
Valtakunnallista teemaviikkoa hallinnoiva Suomen Punainen Risti muistuttaa, että ulkomaalaistaustaiset kohtaavat työuralla etenemiseen liittyvää syrjintää lähes kaksi kertaa useammin kuin koko väestö.
Yleisimmät työsyrjinnän muodot ovat työtovereiden tai esihenkilöiden asenteet, syrjintä etenemismahdollisuuksissa ja palkkaukseen liittyvä syrjintä.
Nimellä on vaikututusta siihen, kuka pääsee työhaastatteluun ja saa työpaikan. Hakijat, joilla on ulkomaalaiselta kuulostava nimi, kutsutaan haastatteluun harvemmin kuin suomalaisen nimen omaavat henkilöt.
Ulkomaalaistaustaisissa työikäisissä naisissa on enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin suomalaistaustaisissa miehissä. Silti vain vähän yli puolet heistä on työelämässä. Ulkomaalaistaustaisilla miehillä työllisyysprosentti on lähellä suomalaistaustaisen väestön työllisyysprosenttia.
Töissä tai työnhaussa syrjintää kokeneesta väestöstä vain 7 prosenttia on ilmoittanut asiasta eteenpäin.
Lähde: Jämsän kaupunki.